Vasemmistonuorten pamfletti: Ekososialismia kapitalismin sijaan

Vasemmistonuoret haluaa painottaa kapitalismin vaikutusta ilmasto- ja ympäristökriisin syntyyn. Vasemmistoliiton nuorisojärjestö julkaisi viime viikolla ekososialistisen pamflettinsa Kitke kapitalismi luonnosta, jossa järjestö tarjoaa keinoja siihen, miten pelastaa maapallo ja ihmiskunta. Pamfletti on pohja loppuvuoden kestävälle kampanjalle, jonka ensimmäinen keskustelutilaisuus oli Helsingissä viime viikolla.

– Haluamme nostaa esille sitä, että politiikassa on aina vaihtoehtoja, sanoo työryhmän puheenjohtaja Jenni Suutari. Hän veti työryhmää, joka aloitti vuoden alussa pamfletin työstämisen.

– Haluamme muuttaa sitä vaihtoehdottomuuden narratiivia, joka tällä hetkellä tuntuu olevan ilmasto- ja ympäristöpolitiikassa.

Suutari arvioi, että keskustelu perustuu nyt pitkälti käsitykseen, jonka mukaan hyvinvointia voi luoda vain kasvattamalla luonnon pahoinvointia. Tämä on jopa vihreän kasvun ajatus.

– Haluamme, että myös talousaspektista puhutaan rehellisesti julkisuudessa. Vastuuta ilmastosta ja ympäristöstä ei pidä vierittää yksilöille, vaan tulee myöntää, että kyseessä on ennen kaikkea järjestelmätason ongelma. Tällöin pitää puuttua rohkeasti talouden ja kapitalismin rakenteisiin.

Ilmastoahdistusta vastaan

Pamfletti on myös vastaisku ilmastoahdistukseen.

– Toivon, että kampanja ja pamfletti antavat voimaa sekä meille sen tekijöille että muille ihmisille vaatia kestävämpää yhteiskuntaa ja vastauksia, Suutari sanoo.

Suutari kärsii itsekin ilmastoahdistuksesta.

– Minulla on ollut tarve tehdä jotain, ja kun kuulin, että kampanjatyöryhmän ilmoittautuminen alkoi, lähdin heti mukaan, hän sanoo.

– Olen todella turhautunut siihen, miten yksipuolista sekä keskustelu ilmastosta että ilmastopolitiikka on. Nyt on hienoa tuoda esille myös taloudellinen näkökulma.

Vasemmistonuoret käsittelee pamfletissaan isoja asioita, kuten kapitalismia ja sosialismia.

– Meillä on koko ajan taustalla ollut halu osoittaa ihmisille, etteivät tällaiset käsitteet ole pelottavia. Pyrimme murtamaan sitä myyttiä, että tällaisista isoista asioista ei voisi puhua, Suutari toteaa.

– On tietysti haastavaa määritellä näitä käsitteitä ymmärrettävästi, mutta mielestäni olemme onnistuneet aika hyvin avaamaan niitä.

Tarvitaan suunnanmuutos

Vasemmistonuoret tähtää ekososialismiin ja uskoo, että se on saavutettavissa. Työryhmälle ekososialismi tarkoittaa ihmisten hyvinvoinnin lisäämistä sen sijaan, että tavaratuotantoa kasvatetaan jatkuvasti.

– Se edellyttää tietysti suunnanmuutosta, Suutari sanoo ja toteaa, että sosialismin käsite on yleisesti aika väärin ymmärretty.

– Tuomme pamfletissa esille sitä, että sosialismi ei ole synonyymi valtion ylivallalle tai komentotaloudelle. Se ennen kaikkea edellyttää sekä ruohonjuuritason toimintaa että järjestelmällisiä muutoksia.

– Painotamme, että sekä julkisella että yksityisellä sektorilla ja toisaalta markkinoilla ja valtiolla on osuutensa tässä järjestelmässä. Systeemin sisällä tulisikin vahvistaa solidaarisen talouden muotoja kuten osuuskuntia. Lisäksi vahvistettaisiin taloudellista demokratiaa antamalla työntekijöille päätösvaltaa yrityksissä.

Yksi suuri tavoite on rahareformi.

– Siinä siirrettäisiin rahanluontioikeus yksityisiltä pankeilta valtioille, mikä edistäisi myös taloudellista demokratiaa.

Parempaa elämää

Miten ekososialismi vaikuttaisi tavallisen ihmisen elämään?

– Yksilöllä olisi ehdottomasti demokraattisemmat mahdollisuudet toimia yhteiskunnassa, Suutari vastaa.

– Varallisuus jakautuisi tasaisemmin sen sijaan, että kapitalismin hedelmät valuvat tosi pienelle joukolle. Se toisi ihmisille taloudellista tasa-arvoa ja kestävää hyvinvointia.

Kokonaisuuteen kuuluisi myös vastikkeeton perustulo.

– Tällöin ihmisillä olisi mahdollisuus muun muassa viettää enemmän aikaa läheistensä kanssa ja toteuttaa itseään muillakin tavoilla kuin palkkatyöllä.

Vasemmistonuoret ei puutu pamfletillaan yksittäisten ihmisten elämäntapoihin.

– Pitäisi keskittyä muuttamaan epätasa-arvoisia rakenteita. Toki silti vaadimme, että kuluttajien valintoja ohjataan ekologisempaan suuntaan sääntelyllä ja verotuksella. Pyrkimyksemme ei kuitenkaan ole rajoittaa yksilöiden kulutusvalintoja.