Keskusrikospoliisin (KRP) mukaan ei ole varmuutta siitä, onko Psykoterapiakeskus Vastaamoon kohdistuneen tietomurron tekijä ja tiedoilla kiristäjä sama taho. Tutkinta on KRP:n mukaan edistynyt, mutta sen sisällöstä voidaan kertoa vain niukasti.
Rikosilmoituksia on tehty noin 15 000 kappaletta. Ne koskevat sekä epäiltyä henkilötietojen levittämistä että tietojen julkaisulla kiristämistä. Poliisi kehottaa yhä rikoksen uhreja tekemään sähköisen rikosilmoituksen, jos sitä ei ole vielä tehty. Asiaa on poliisin mukaan tutkittu 29. syyskuuta lähtien, jolloin Vastaamo teki asiassa rikosilmoituksen.
Poliisi kiittää muun muassa hakkeriyhteisöltä saamastaan avusta. Lisäksi se huomauttaa, että yksityiskohtaisten tietojen tuominen julkisuuteen voi vaarantaa esitutkinnan.
Vain jäävuoren huippu.
Ilmoitettujen tietomurtojen
määrä lisääntyi viime vuonna
Poliisille ilmoitettujen tietomurtojen määrä on jonkin verran lisääntynyt. Viime vuonna niitä tuli poliisin tietoon 722 kappaletta, kun muutamana aiempana vuonna määrä oli 400–500. Tiedot käyvät ilmi Kriminologian ja oikeuspolitiikan instituutin (Krimo) tuoreesta rikostilannekatsauksesta.
Ilmoitettuja rikoksia koskeva tilasto kuvaa kuitenkin huonosti tietomurtojen todellista määrää, sanoo Krimon tutkija Matti Näsi.
– Kun kyse on poliisin tietoon tulleista tapauksista, ja se on yleensä vain jäävuoren huippu.
Näsin mukaan on todennäköistä, että suurin osa tietomurroista jää piiloon.
– Valtaosaa ei varmaan ilmoiteta poliisille. Voi olla, ettei haluta, että ne tulevat tietoon. Ei välttämättä ole monille firmoille hyvää mainosta, jos tiedetään, että tietoihin on pystytty murtautumaan.
Näsin mukaan aiemman tutkimuksen perusteella vain pari prosenttia yksityishenkilöistä ilmoittaa kyberrikoksesta poliisille.
uutiskirje 
