Vuosittaista STTK:n Naisten palkkapäivää vietettiin tänä vuonna eilen sunnuntaina 1. marraskuuta. Keskusjärjestön laskema naisten ja miesten välinen keskimääräinen palkkaero perustuu Tilastokeskuksen ansiotasoindeksin toisen vuosineljänneksen tietoihin.
Tänä vuonna miesten keskiansiot ovat 3 906 euroa ja naisten 3 274 euroa kuukaudessa. Naisten palkat ovat keskimäärin 83,8 prosenttia miesten palkoista, mikä on 0,4 prosenttiyksikköä vähemmän kuin viime vuonna.
– Palkkatasa-arvossa on otettu takapakkia edelliseen vuoteen verrattuna. Suunta on valitettava ja väärä. Kansainvälisessä vertailussa Suomea voidaan jo kutsua palkkatasa-arvon takapajulaksi, STTK:n johtaja Katarina Murto harmitteli sunnuntaina.
Eurostatin mukaan sukupuolten välinen palkkaero on Suomessa suurempi kuin EU-maissa keskimäärin.
STTK arvostelee, että hallitusohjelman kunnianhimoiset tavoitteet tasa-arvon edistämiseksi ovat edenneet hitaasti hitaasti.
– Palkkaepätasa-arvoa lisäävät perusteettomat palkkaerot on kitkettävä lainsäädännöllä lisäämällä palkka-avoimuutta. STTK haluaa edistää palkka-avoimuutta vaiheittain niin, että henkilöstön edustaja saisi tietoonsa yksilöidyt palkkatiedot kaikkine palkanosineen koko työpaikan osalta. Vain siten perusteettomiin palkkaeroihin voitaisiin helpommin puuttua, sanoi Murto.
Hoitajajärjestöt vetosivat hallitukseen
Naisen euro on ollut Suomessa jo pitkään hieman yli 80 sentissä. Ero on lähtenyt uudelleen kasvuun hitaan kapenemisen jälkeen. Korjaavilla toimilla on kiire, vaativat myös hoitajajärjestöt Tehy ja SuPer.
Samapalkkaisuuteen velvoittavat kansainvälinen ja EU-oikeus sekä kansallinen lainsäädäntö. Liittojen mukaan Suomi saa tasaisin väliajoin huomautuksia naisten ja miesten palkkojen välisistä eroista. Työnantajapuolelle eivät toistaiseksi ole sopineet mitkään konkreettiset samapalkkaisuutta edistävät toimenpiteet, ne arvostelevat.
Sote-alan työvoimasta 90 prosenttia on naisia. Tehy ja SuPer vaativat, että hallitusohjelman tasa-arvokirjaukset on pantava toimeen ja valtion on osallistuttava palkkaeron umpeen kuromiseen.
– Hoitoalalla työvoimasta on jo nyt pula ja tarve kasvaa tulevaisuudessa. Samalla alan houkuttelevuus on koko ajan laskenut. Ja nyt koronasta on tullut monelle se viimeinen pisara jättää hoitajan työt. Muilla aloilla työvoimaa houkutellaan silkalla rahalla – paremmalla palkalla. Miksi tämä edelleen puuttuu naisvaltaisen sote-alan työnantajien keinovalikoimasta, Tehyn puheenjohtaja Millariikka Rytkönen kysyy.
Hoitoalan työntekijät ovat turhautuneita siihen, ettei heidän ponnistelujaan korona-aikana ole huomioitu rahallisesti toisin kuin monissa Euroopan maissa, joissa on maksettu koronalisiä tai muuten korvattu palkassa koronan aiheuttama haitta.
uutiskirje 