Karjalaisuus on ollut osa Maura Häkin identiteettiä aina. Kotona on laulettu karjalaisia lauluja, pidetty kansanpukuja ja osallistuttu karjalaisiin sukukokouksiin. Häkki on vieraillut Käkisalmessa sekä Vanhassa Valamossa, mutta Hyrsylässä, josta hänen ukkinsa on kotoisin, Häkki ei ole käynyt. Vanhasta kotitalosta ei ukin mukaan olisikaan jäljellä edes kivijalkaa.
– Ukkini joutui neljävuotiaana sotavankileirille Interposolkaan, koska Suomi jätti tietoisesti evakuoimatta hänen kotikylänsä. Ukki ei ole puhunut noista ajoista mitään. Sen verran traumatisoivaa leirillä varmasti oli, Häkki sanoo viitaten työleiriin, jolla kuoli 102 siviilisotavankia.
Jo lapsena, ukin ja isän jutustelua kuunnellessaan Häkki ajatteli haluavansa oppia karjalan kaunista kieltä. Haaveen toteutumisen tiellä oli kuitenkin se, että Häkki koki, ettei hän itse voisi olla osa karjalaisuutta vaan se kuuluisi evakoille ja heidän lähimmille jälkeläisilleen. Kaikki muuttui puolitoista vuotta sitten, kun Häkki törmäsi somessa muihin karjalaisiin nuoriin ja hänet kutsuttiin mukaan heidän Discord-ryhmäänsä. Siellä Häkki ymmärsi olevansa yhtä karjalainen kuin ukkinsa.
Tuntuu olevan suomalaisilta pois, kun korjataan vääristynyttä näkökantaa karjalaisista.
– Ryhmä kannusti minua menemään kielikurssille. Nyt osaan puhua karjalaa jo jonkin verran, ja minusta tuntuu, että olen saanut takaisin jotain sellaista, joka minulta on riistetty. Yksi äidinkielistänihän voisi nimittäin ihan hyvin olla karjala, jos asiat olisivat menneet toisin, suomea ja venäjää äidinkielenään puhuva Häkki huomauttaa.
Discord-ryhmässä on kolmisenkymmentä 18-30-vuotiasta aktiivijäsentä. Suurin osa heistä on karjalaisia, mutta mukana on myös karjalan kielestä ja kulttuurista kiinnostuneita henkilöitä. Ryhmän pohjalta perustettiin karjalaisille nuorille suunnattu Karjalaiset nuoret Suomessa -järjestö, jonka aktiivijäsen myös Häkki on. Ryhmän tarkoitus on ottaa kantaa karjalaisten asemaan Suomessa ja vaikuttaa asioihin myös poliittisesti.
Karjalainen aktivisti
Häkki ihaili ryhmässä olevia nuoria, jotka uskalsivat ottaa julkisesti kantaa karjalaisten asioihin. Perehdyttyään paremmin karjalaisten historiaan, Häkki koki itsekin haluavansa karjalaisille heidän ansaitsemaansa oikeudenmukaisempaa kohtelua.
– Kulttuuria on kyllä yritetty elvyttää, mutta vain satunnaisilla rahasummilla yksittäisille seuroille. Se ei ole oikea tapa, vaan ennemminkin pitäisi tapahtua isoja muutoksia koko yhteiskunnan tasolla.
Häkki toivoisi, että karjala olisi virallinen kieli suomessa, kieltä voisi opiskella pääaineena yliopistossa ja että kieli kuuluisi myös peruskoulun ja lukion opetusohjelmaan ainakin Pohjois-Karjalassa. Häkin mukaan olisi myös erittäin tärkeää, että kouluissa opetettaisiin kattavammin karjalaisuudesta.
– Karjalaisuus on iso osa Suomen historiaa, mutta nyt kouluissa annetaan hirveän vääristynyt kuva meistä ja laiminlyödään historiaamme. Lisäksi moni ihan peruskoulun käynyt ei tiedä, ettei karjala ole murre, vaan kieli.
Häkki päätti olla itse tiennäyttäjä ja loi alkuvuodesta tilin nuorten suosimaan Tiktok-sovellukseen, jonne käyttäjät lataavat lyhyitä videoita.
– Koen, että nippelitiedon kertominen lyhyissä pätkissä on paljon tehokkaampaa kuin jos tekisin karjalaisuudesta puolen tunnin videoita esimerkiksi Youtubeen.
Osa videoiden katselijoista on kuitenkin suhtautunut Häkin karjalatietoon jopa vihamielisesti. Häkki on saanut kuulla karjalaisten olevan suomalainen heimo, ja ettei karjalan kieltä ole syytä elvyttää, koska se on muutenkin kuolemassa pois. Osa on jopa kommentoinut, että on ihan oikein, ettei ”tuollaisilla” ole mitään oikeuksia.
– Minulle tällainen kommentointi kertoo tietämättömyydestä. Tuntuu olevan suomalaisilta pois, kun korjataan vääristynyttä näkökantaa karjalaisista. Ehkäpä tieto karjalaisuudesta rikkoo opittua kuvaa suomalaisuudesta, Häkki epäilee.
Karjalainen aktivisti toivoo, että jokainen suomalainen tietäisi karjalaisista edes yhden asian: karjalaisuus ei ole kuollut, vaan elää nuorten keskuudessa edelleen.
Kuntavaaliehdokas
Häkki ilmoittautui äskettäin vasemmistoliiton ehdokkaaksi Joensuun kuntavaaleihin. Nuori vaikuttaja haluaa tietää, onko politiikka käytännöntasolla hänen juttunsa ja haastaa itseään. Häkki toivoo saavansa erityisesti nuoret vaaliuurnien ääreen, ja siksi hän aikookin kampanjoida pääasiassa somessa.
-Opiskelijoiden asiat ovat minulle tärkeitä, sillä opiskelen itsekin tällä hetkellä avoimessa yliopistossa yhteiskuntapolitiikkaa ja haen ensi vuonna tutkinto-opiskelijaksi. Haluan myös olla mukana ehkäisemässä ilmastonmuutosta kuntatasolla ja ajamassa vähemmistöjen asiaa.
Kunnanvaltuustoon päästessään Häkki ei aio unohtaa myöskään karjalaisia. Hänestä Joensuulla olisi hyvät mahdollisuudet olla karjalaisuuden sydän Suomessa, koska kunnassa on paljon karjalaisia ja yliopistossa on mahdollista opiskella karjalaa sivuaineena.
– Haluaisin, että Joensuussa olisi paremmat mahdollisuudet opiskella karjalan kieltä ja että karjalaisuutta tuotaisiin paikkakunnalla paremmin esille. Lisäksi haluaisin pohdittavan, miten karjalaisuutta voisi tuoda nuorten tietoisuuteen, listaa Häkki, Tiktokin tunnettu ”Karjala-tyyppi”.
uutiskirje 