Hallitus antoi torstaina 19. marraskuuta esityksensä vuoden 2021 talousarvioesityksen täydentämisestä. Tuntuvimmat lisäpanostukset tehdään koulutuksen tulevaisuusinvestointeihin ja yleisten kirjastojen toiminnan kehittämiseen.
Ammatillisen koulutuksen opettajien ja ohjaajien palkkaamiseen rahoitusta kohdennetaan 150 miljoonaa euroa vuoteen 2022 mennessä. Lisäresurssilla kasvatetaan lähiopetuksen määrää laadukkaan oppimisen turvaamiseksi.
– Hyvä ammatillinen koulutus on keskeistä, jotta Suomen työllisyyttä ja osaamista voidaan vahvistaa kestävästi. Laadukas koulutus taas onnistuu vain, kun opettajia on tarpeeksi ja heillä on mahdollisuus keskittyä työhönsä ja opiskelijoihinsa, opetusministeri Li Andersson sanoo.
Lukiokoulutuksen laadun kehittämiseksi käynnistetään laatuohjelma ja tarkoitukseen kohdennetaan 15 miljoonaa euroa.
Jatkuvaan oppimiseen panostetaan 40 miljoonaa euroa. Rahoitus kohdennetaan erityisesti työikäisen väestön osaamisen kehittämiseen, heikkojen perustaitojen omaavien osaamisen vahvistamiseen sekä ikääntyneiden työllistymisen helpottamiseen.
– Panostukset sivistykseen, ihmisten hyvinvointiin ja nopeavaikutteisiin koulutuksiin tarjoavat suomalaisille turvaa ja tulevaisuuden näkymää koronaepidemian keskellä. Korkeakoulut ovat lähteneet aktiivisesti mukaan jatkuvan oppimisen edistämiseen, tiede- ja kulttuuriministeri Annika Saarikko toteaa.
– Nykymaailmassa yksikään ammatti ei pysy muuttumattomana läpi yhden ihmisen työuran. Osaamisen päivittäminen koskettaa meistä jokaista ja meidän vakaa tavoitteemme on tehdä siitä mahdollisimman helppoa ja palkitsevaa, Andersson jatkaa.
Kirjastoille miljoona osallisuuden edistämiseen
Yleisten kirjastojen toiminnan vahvistamiseen osoitetaan miljoona euroa. Määrärahalla kehitetään kirjastojen roolia osallisuuden ja osallistumisen sekä yhteiskunnallisen vuoropuhelun areenoina. Tavoitteena on kehittää yleisiä kirjastoja fyysisinä ja virtuaalisina matalan kynnyksen kohtaamispaikkoina lisäämällä kansalaisten ja erityisesti päättäjien välistä vuorovaikutusta.
Tavoitteena on myös vaikuttaa yhteiskunnalliseen demokratiakehitykseen parantamalla kansalaisten tiedonsaantia ja vaikuttamismahdollisuuksia paikallisen, alueellisen, valtakunnallisen ja EU-tason päätöksenteossa.
– Ajassamme tarvitaan myös toimia kansalaisten ja päättäjien välisen vuoropuhelun lisäämiseksi. On torjuttava ohi puhumista ja tahallista väärinymmärrystä. Suomalaisen sivistyksen ja tiedonsaannin keskeistä kivijalkaa, koko maan kattavia yleisiä kirjastoja lähdetään kehittämään osallisuuden ja yhteiskunnallisen keskustelun areenoiksi, Saarikko sanoo.
uutiskirje 
