Uskokaa tai älkää, mutta perjantaista 22.1.2021 lähtien ydinaseet ovat maailmassa laittomia, kun kansainvälinen ydinasekieltosopimus tulee virallisesti voimaan.
Ydinaseiden täyskieltosopimus hyväksyttiin YK:n yleiskokouksessa kesällä 2017, kun 122 jäsenmaata eli lähes kaksi kolmasosaa maailman maista äänesti sen hyväksymisen puolesta.
Päätöksen mukaan ydinaseiden kiellon oli määrä astua voimaan 90 päivää sen jälkeen kun 50 maailman maata on ratifioinut sopimuksen. Lähtölaskenta käynnistyi viime syksynä, kun Honduras ratifioi sopimuksen YK:n päivänä 24. lokakuuta 50:ntenä maana maailmassa.
Sopimus kieltää valtioita kehittämästä, testaamasta, valmistamasta, kuljettamasta, omistamasta ja varastoimasta ydinaseita tai uhkaamasta niillä. Se kieltää myös ydinaseiden sijoittamisen valtion alueelle sekä muiden maiden avustamisen tai rohkaisemisen näihin toimiin.
Ydinasekieltoa perustellaan sopimustekstissä sillä, että ydinaseet ovat jo ennestään kansainvälisen oikeuden vastaisia. Nykyisten ydinaseiden tuhovoima ja radioaktiivinen laskeuma nimittäin estäisivät siviilien suojaamisen sotatilanteessa vuonna 1949 säädetyn Geneven sopimuksen edellyttämällä tavalla.
Ydinaseiden kieltosopimuksen hyväksyminen oli kymmenen vuoden lobbaamisen ja neuvottelujen tulosta. Kansainvälinen ydinaseiden vastainen kampanja ICAN sai tästä työstä Nobelin rauhanpalkinnon vuonna 2017. ICAN-verkostoon kuuluu 600 eri järjestöä yli sadasta maasta, Suomesta muun muassa Rauhanliitto, Rauhanpuolustajat ja Lääkärin sosiaalinen vastuu.
Sopimuksen on tähän mennessä allekirjoittanut 86 maata, ja sen on ratifioinut 51 maata, viimeisimpänä länsiafrikkalainen Benin joulun alla.
Ydinaseiden purkaminen ei silti tule käynnistymään vielä lähiaikoina, sillä sopimus velvoittaa vain allekirjoittajamaita. Ei liene mikään yllätys, että yksikään maailman yhdeksästä ydinasevallasta ei ole allekirjoittanut sopimusta.
Yhdysvallat, Venäjä, Ranska, Kiina, Iso-Britannia, Pakistan, Intia, Israel ja Pohjois-Korea eivät osallistuneet sopimuksen valmisteluprosessiin eivätkä osallistuneet äänestykseen sopimuksen hyväksymisestä.
Yhdysvallat onnistui myös pakottamaan kaikki Naton jäsenmaat ja useimmat muut liittolaiset ja kumppanuusmaat pois sopimusneuvotteluista. Niinpä Euroopan maista sopimuksen ovat allekirjoittaneet toistaiseksi vain Irlanti, Itävalta, Liechtenstein, Malta sekä Vatikaani.
Ydinasekieltosopimuksen allekirjoittajat ovatkin pääasiassa Etelä- ja Keski-Amerikan, Afrikan ja Kaakkois-Aasian maita sekä Tyynen valtameren saarivaltioita, mukaan lukien Uusi-Seelanti.
Allekirjoittajien joukossa ovat myös entiset ydinasevallat Etelä-Afrikka ja Kazakstan. Etelä-Afrikka luopui ydinaseistaan vuonna 1991 rotuerottelukauden ollessa päättymäisillään. Kazakstan puolestaan purki Neuvostoliitolta perityt ydinaseet vuonna 1993. Kazakstanilaiset olivat kärsineet jo riittävästi Semipalatinskissa vuosikymmenten ajan jatkuneista Neuvostoliiton ydinkokeista.
Suomi ei lainkaan osallistunut ydinasekieltosopimuksen neuvotteluihin eikä edes äänestykseen YK:n yleiskokouksessa vuonna 2017. Juha Sipilän hallitus oli sopinut näin yhdessä presidentti Sauli Niinistön kanssa. Ulkoministeriön asevalvonnasta vastannut suurlähettiläs totesi, ettei Suomen kannata olla mukana neuvotteluissa, ”joiden konkreettinen lopputulema olisi nolla”. Asiaa ei käsitelty edes eduskunnassa.
Ydinasekieltosopimus sai kuitenkin mediahuomiota, kun sopimuksen puolesta pitkään kampanjoineelle ICAN-järjestölle myönnettiin Nobelin rauhanpalkinto. Tuolloin oppositiossa olleet SDP, vihreät ja vasemmistoliitto vaativat, että myös Suomen olisi liityttävä ydinasekieltosopimukseen.
Vihreiden presidenttiehdokkaana ollut Pekka Haavisto korosti sitä, että Suomen linja on aina ollut ydinaseiden vastainen.
”Olisi erittäin tärkeää, että ne maailman maat, jotka ydinaseita vastustavat, esittäisivät tästä vahvan mielipiteensä”, Haavisto totesi tuolloin Ylen haastattelussa.
Vuonna 2019 tehdyn mielipidemittauksen mukaan 84 prosenttia suomalaisista kannatti sopimukseen liittymistä.
lehti 