Kuntatalous vahvistui viime vuonna poikkeuksellisen paljon, mutta kuntien rakenteelliset ongelmat eivät ole kadonneet. Kuntaliitto kertoi keskiviikkona, että kuntien ja kuntayhtymien yhteenlaskettu tulos oli viime vuonna 1,7 miljardia euroa ylijäämäinen.
Manner-Suomen kunnista negatiivisen tuloksen teki vain 27 kuntaa, kun vuonna 2019 tulos oli alijäämäinen 223 kunnassa.
Vahvistuneen kuntatalouden taustalla olivat ennen kaikkea valtion kertaluonteiset koronatuet kunnille.
Kun puhutaan kokonaisuutena, niin kuntakonserni, kuntayhtymät, ovat enenevästi taloudellisissa ongelmissa
– Jos joku asia kuulostaa liian hyvältä ollakseen totta, se myös mitä todennäköisimmin on liian hyvää ollakseen totta, tiivistää Kuntaliiton varatoimitusjohtaja Timo Reina kuntatalouden tuoreita lukuja.
Kunnat ja kuntayhtymät saivat koronan aiheuttamiin talousvaikeuksiin valtiolta tukea noin kolme miljardia euroa.
– Kuntatalouden rakenteellisia ongelmia ei ainoatakaan ratkaista kertaluonteisilla koronatuilla, eikä koronan loppulaskua edes tiedetä, Reina sanoo.
Kuntien talouden suurimpia ongelmia ovat jo vuosia olleet muun muassa ikärakenteen muutokset, sosiaali- ja terveyshuollon kustannusten kasvu sekä verotuottojen pieneneminen.
Reinan mukaan kuntapuolella on kuntavaalien alla varauduttava siihen, että ainakin yleiskatteiset koronatuet saattavat olla tässä ja niillä on kituuteltava nykyinen kriisi ja samaan aikaan on tehtävä rakenteellisia toimia rinnalla.
”Kuntavaaleissa ei kannata luvata yhtään mitään”
Kuntaliiton toimitusjohtaja Minna Karhunen sanoo, että kertaluonteiset koronatuet eivät muuta pitkän aikavälin trendiä.
– Tulossa on hankalia vuosia, ja voisi sanoa, että kuntavaaleissa ei kannata luvata yhtään mitään.
Kuntaliiton kehityspäällikkö Mikko Mehtonen lisää, että vielä ei tarkalleen tiedetä myöskään sitä, kuinka paljon hoitovelkaa on. Koronan takia monet ovat lykänneet esimerkiksi hammashoitoon menoa tai muita ei niin kiireellisiä toimenpiteitä.
Mehtosen mukaan vielä ei tiedetä myöskään sitä, muhiiko sosiaalipuolella kuten lastensuojelussa tai mielenterveyspalveluissa iso palveluntarve, joka näyttäytyy tulevina vuosina koronan jälkeen.
”Korontuet kohdistuneet odotettua paremmin”
Valtion koronatuista on keskusteltu paljon. On pelätty, että ne eivät kohdistu sitä eniten tarvitseville kunnille. Karhunen sanoo, että koronatuet näyttävät tilinpäätösarvioiden perusteella kohdistuvan odotettua paremmin. Karhunen sanoo, että ennakkokommenttien perusteella odotettiin, että koronatuista hyötyisivät ne kunnat, joiden riippuvuus valtionosuuksista on suuri ja riippuvuus verotuloista heikompi.
– Tulonmenetykset ovat tapahtuneet nimenomaan verotuloissa, ja näytti siltä, että pienet valtionosuuksista riippuvaiset kunnat saavat huomattavaa ylikompensaatiota. Isot kaupungit, joissa tapahtumat ja matkailu ovat vähentyneet, eivät taas saisi riittävää kompensaatiota koronatuista, Karhunen sanoo.
Yhteisöveron jako-osuuden muutos kuitenkin tasaa tilannetta. Yli 100 000 asukkaan kuntien ylijäämät ovat Karhusen mukaan huomattavasti parempia kuin mihin oli varauduttu.
Koronatukien lisäksi kuntatalous vahvistui myös kunnallisverojen odotettua paremman kehityksen takia sekä menojen maltillisen kasvun takia.
Menot kasvoivat maltillisesti, sillä useat kuntien toiminnot olivat suljettuina kevään ja syksyn aikana. Lisäksi ihmisiä on lomautettu kunnissa paljon.
Kuntien poikkeuksellisen vahvaa kunnallisveroa selittää verokorttiuudistus, joka lykkäsi noin 350 miljoonaa euroa kunnallisveroa vuodelta 2019 vuoden 2020 puolelle. Yhteisöverotulojen romahdusta paikkaa yhteisöveron jako-osuuden korotus 10 prosenttiyksiköllä.
”Tarpeet eivät todellakaan lopu vielä tähän vuoteen”
Kuntaministeri Sirpa Paatero (sd.) kommentoi Kuntaliiton lukuja sanoen, että vielä ei ole edes tarkkaa näkymää siihen, miten merkittävästi koronakriisi lisää palveluiden tarvetta kunnissa esimerkiksi ikäihmisten pahoinvoinnin, perheväkivallan ja lasten koulumenestyksen heikkenemisen vuoksi.
– Me tarvitsemme tämän tilanteen korjaamiseen aika paljon voimavaroja, ja ne tarpeet eivät todellakaan lopu vielä tähän vuoteen vaan ne tulevat jatkumaan vielä tästä eteenpäin, Paatero sanoi kunta-aiheisessa taustatilaisuudessa toimittajille.
Hänen mukaansa kokemukset 1990-luvun lamasta kertovat, että vaikutukset ovat hyvin pitkäkestoisia.
Paatero muistutti myös, että sairaanhoitopiirien rahoitus tulee täysin kunnista.
– Kun puhutaan kokonaisuutena, niin kuntakonserni, kuntayhtymät, ovat enenevästi taloudellisissa ongelmissa. Tätä tasapainoa pitää tässä myös pitää muistissa.
Paatero totesi, että valtioneuvostossa esityksiä on tehty perustuen koko julkisen talouden ennusteeseen.
– Kaikki me olemme varmaan samaa mieltä, että on hienoa, että verotulot eivät ole tippuneet niin paljon kuin on aiemmin ennakoitu.
uutiskirje 
