Suomi on siitä omituinen maa, että kaikki puhuvat tutkimuksen tärkeydestä ja silti jokainen viime aikojen hallitus on leikannut juuri siitä. Sanna Marinin hallitukselta sitä olisi viimeiseksi odottanut, mutta viime viikolla tiede- ja kulttuuriministeri Annika Saarikko kertoi uudesta 35 miljoonan leikkauksesta vuodesta 2023 eteenpäin.
Miten leikkaus tarkemmin kohdentuu, sitä ei vielä tiedetä. Saarikko itse lupasi varjella kaikin mahdollisin keinoin perustutkimusta.
Tieteentekijöiden toiminnanjohtaja Johanna Moisio on kertonut, että 35 miljoonaa tarkoittaa esimerkiksi 80–90 Suomen Akatemian hanketta vähemmän.
”Suomen Akatemian rahoituksella tehtävä tutkimus on suomalaisittain juuri sitä vaikuttavinta huippututkimusta, jolla lisätään suomalaisen tutkimusympäristön vetovoimaa, mainetta ja kunniaa kansainvälisessä kovassa kilpailussa. Onko meillä yhteiskuntana varaa menettää näitä hankkeita?” hän kysyi.
Leikkaus johtuu siitä, että puoliväliriihessä hallitus päätti kehysmenojen pysyvästä alentamisesta 370 miljoonalla eurolla vuodesta 2023 alkaen. Opetus- ja kulttuuriministeriön osuus menee tutkimusrahoituksesta, koska riihessä päätettiin koulutuksen, terveyspalveluiden sekä sosiaaliturvan jättämisestä säästöjen ulkopuolelle.
Yksi vaihtoehto tutkimusleikkauksen estämiseksi olisi ollut kerätä lisää verotuloja sieltä, minkä keskusta halusi ehdottomasti estää: pääomatuloista.
Jopa talouslehti Financial Times asettui viime viikonloppuna puoltamaan rikkaiden varallisuusveroa, mutta Suomessa pääoma on valtiovallan erityisessä suojeluksessa.
FT piti selvänä, että pääoman omistajien verotus kiristyy, koska valtioiden halu satsata julkisiin palveluihin ja tehdä julkisia investointeja on suurin vuosikymmeniin. Lehden mielestä verotuksen kiristämisessä on myös järkeä, koska omaisuustulot ovat viime vuosikymmeninä nousseet niin paljon palkkatuloja enemmän.
Viime vuosien tunnetuimpiin tulo- ja varallisuuserojen tutkijoihin kuuluva Thomas Piketty on yksi niistä, joka on todennut varallisuusveroista luopumisen yhdessä yhteisö- ja pääomatuloverokantojen laskun kanssa hyödyttäneen kaikista varakkaimpia.
Piketty ja monet muut tutkijat ovat esittäneet progressiivista varallisuusveroa. Suomessa varallisuusvero lakkautettiin vuoden 2006 alusta alkaen. Perusteluiden mukaan sitä oli helppo kiertää ja tuotto oli vaatimaton, loppuvaiheessa vain 70 miljoonaa euroa vuodessa. Nyt 70 miljoonalla estäisi tutkimusrahoituksen leikkauksen kokonaan ja rahaa jäisi vielä toiset 35 miljoonaa yli.
Ennen puoliväliriihtä vasemmistoliiton ja keskustan välillä käytiin julkinen taistelu listaamattomien yhtiöiden osinkoverotuksesta.
Finnwatch julkaisi huhtikuussa 15 tutkimusta ja viisi työryhmäraporttia kattavan yhteenvedon siitä, mitä osinkoverotuksesta tutkimusten perusteella tiedetään. Niiden mukaan järjestelmä kannustaa yrittäjiä tulonmuuntoon ja ohjaa haitallisesti monia taloudellisia päätöksiä, kuten investointeja.
Kun epäkohta on tiedossa, mutta siihen ei haluta puuttua, kyseessä on ideologinen linjaus. Sen alle tutkimusrahoituskin nyt jää.
Politiikan toimittaja
uutiskirje 