Ensi vuoden tammikuussa äänestetään Suomen historian ensimmäisissä sote-vaaleissa. Tämän lehden ilmestymispäivästä on 108 päivää vaaleihin. Ehdokasasettelu päättyy jo joulukuussa, ja tammikuussa valitaan Suomen ensimmäiset 1 379 aluevaltuutettua.
Tämä kaikki huomioon ottaen on hämmästyttävää, kuinka vähän tammikuun vaalien teemoista puhutaan politiikassa ja tiedotusvälineissä. Jos halutaan sote-vaalien kiinnostavan ketään, on keskustelu niissä päätettävistä asioista aloitettava nyt.
Ensimmäisillä valtuustoilla tulee olemaan poikkeuksellisen paljon valtaa, sillä niiden vastuulla on rakentaa ne pelisäännöt ja raamit, joissa hyvinvointialueiden päätöksenteko jatkossa tapahtuu. Lisäksi aluevaltuustojen työlistalla on niiden päätehtävä: päättää siitä, miten sosiaali- ja terveyspalvelut järjestetään alueellisesti.
Aluevaltuustojen päätettävinä on hyvin konkreettisia asioita: Kuinka monta terveyskeskusta alueella on? Paljonko niissä on henkilökuntaa? Tuotetaanko palvelut julkisin keinoin vai ostetaanko ne yrityksiltä tai yhdistyksiltä? Poliitikkojen on avattava keskustelu siitä, minkä kysymysten ympärillä vaalikamppailua käydään.
Puolueiden uskolliset äänestäjät menevät todennäköisesti uurnille joka alueella, mutta vaikuttaa siltä, etteivät sote-vaalit juuri kiinnosta liikkuvia äänestäjiä. Puolueet eivät ainakaan vielä ole tarjonneet kansalaisille syitä äänestää. Puolueista ainoastaan keskusta on tässä vaiheessa julkaissut ohjelman tammikuun vaaleihin. Vasemmistoliiton vaaliohjelma julkaistaan marraskuun lopulla.
Kuntavaalien 2021 äänestysprosentti oli 55,1, joka oli alhaisin 70 vuoteen. Pelkään pahoin, että sote-vaaleissa mennään joillain alueilla vielä siitä ali. Toivon todella olevani väärässä, sillä matala äänestysprosentti rapauttaa koko demokraattisen päätöksenteon uskottavuutta. Pahimmassa tapauksessa äänestysprosentti sote-vaaleissa voi jäädä 40 prosentin tienoille. Silloin voi aivan perustellusti kysyä, edustaako valtuustojen kokoonpano todella alueiden asukkaiden tahtoa.
Median tehtävänä on kertoa kansalaisille siitä, mistä vaaleissa on kysymys, ja siitä, mitä puolueet tarjoavat äänestäjille.
Itse politiikan sisältöjen suhteen pallo on nyt puolueilla ja poliitikoilla.
Kirjoittaja on politiikan toimittaja.
lehti 