Surullista kuultavaa, totesi Veronika Honkasalo perussuomalaisten maahanmuuttopolitiikkaa koskevasta välikysymyksestä keskiviikkona.
– Välikysymyksen tekijät puhuvat täysin pelosta käsin. Pelosta käsin kaikki näyttää vaaralliselta – myös pieni lapsi, joka saa kasvaa perheensä kanssa.
– Siitähän tässä on kyse. Välikysymyksen tekijöiden halusta kieltää perheiltä yhdessäolo – lapsilta ja nuorilta mahdollisuus kasvaa vanhempiensa kanssa turvallisessa ympäristössä.
Perussuomalaisten hampaissa on muun muassa perheenyhdistäminen. Suomessa on entisestään Pohjoismaiden löysin perheenyhdistämismalli ja hallituksen uudella esityksellä Suomesta tulisi Länsi-Euroopan liberaaleinta perheenyhdistämispolitiikkaa harjoittava valtio, välikysymyksessä väitetään.
Honkasalon mukaan nykyinen lainsäädäntö perheenyhdistämistä koskien on epärealistinen ja epäinhimillinen.
– Ei ole ainoastaan inhimillistä vaan myös ihmisoikeusvelvoitteiden mukaista korjata lainsäädännön puutteita. Kyse on yksilön kannalta yhdestä elämän merkityksellisimmästä asiasta, oikeudesta perhe-elämään, jota välikysymyksen tekijät nyt vastustavat.
– Kyse on lapsen edusta. Jokaisen lapsen oikeudesta omien vanhempiensa läsnäoloon. Kyse on ihmisoikeuksista, joihin Suomi on sitoutunut. Oikeuksista, jotka toteutuvat riittämättömästi.
Yksintulleista lapsista perheettömiä
Honkasalo piti mahdottomana purkaa puheessaan lukuisia harhaanjohtavia väittämiä, joita välikysymyksessä esitetään. Hän aloitti selvimmistä.
– Suomen julkistalous ei ole kriisissä, eikä varsinkaan sen takia, että maahanmuuttajat saavat yhteen perheensä. Väitteet ovat pelkoa lietsovia ja vailla inhimillistä kykyä suhtautua lähimmäisiin.
Honkasalon mukaan perheenyhdistäminen on Suomessa monelle käytännössä mahdotonta.
– Perheenyhdistämisestä voivat ylipäänsä haaveilla vain ne, joille on myönnetty oleskelulupa erittäin tiukan seulan läpi. Käytännössä Suomen perheenyhdistämispolitiikka on viime vuosina ollut niin tiukkaa, että Suomi on aktiivisesti tehnyt muun muassa monista yksin Suomeen tulleista lapsista perheettömiä. Perheenyhdistämisen ongelmat on todettu lukuisissa selvityksissä. Nämä ongelmat tulisi korjata, ja tähän hallitus onneksi onkin ryhtynyt.
Lapsen etu ei ole mielipidekysymys, Honkasalo korosti. Se on määritelty YK:n lapsen oikeuksien sopimuksessa.
– Lapsen edun arviointi ei ole kuitenkaan nykykäytännössä ollut riittävää perheenyhdistämistapauksissa ja YK:n lapsen oikeuksien komitea on antanut Suomea koskevan langettavan päätöksen turvapaikka-asiaa koskien viime keväänä. Perussuomalaiset haluavat kuitenkin heikentää lapsen etua entisestään.
Arvotetaanko ihminen nettovaikutusten kautta?
Honkasalon mukaan välikysymyksessä maahanmuuttajat esitetään kulueränä, joka kuormittaa valtion julkistaloutta.
– Tutkimuksissa on todettu, että maahanmuutto, pakolaisuus mukaan lukien, nimenomaan hyödyttää julkista taloutta pitkällä aikavälillä – kunhan panostetaan kotoutumiseen ja työllistymiseen. Työllistymisen helpottamiseen löytyy paljon keinoja, joihin tulisi panostaa.
Ylipäänsä hän piti perussuomalaisten puheita maahanmuuton ”kokonaiskustannuksista” ja ihmisten nettoarvottamisesta epäinhimillisinä.
– Onko perussuomalaisten näkemys se, että ihminen arvotetaan nettovaikutuksen kautta? Tällaista ajattelutapaako välikysymyksen tekijät haluavat edistää suomalaisessa yhteiskunnassa laajemmin esimerkiksi sairaiden ihmisten osalta?