Valtiovarainministeriön laskelmat ovat jälleen aiheuttaneet ihmetystä. Tällä kertaa kyse on VM:n tekemästä muistiosta, jossa on tutkittu julkisen sektorin TKI-rahoituksen (tutkimus, kehitys ja innovaatio) vaikutusta talouskasvuun ja julkiseen talouteen.
VM päätyi siihen, että mahdolliset suotuisat vaikutukset eivät kuitenkaan riitä kumoamaan lisäpanostusten haitallisia vaikutuksia julkisen talouden velkasuhteeseen. Käytännössä ministeriö toteaa, että valtion ei kannata panostaa tutkimukseen ja kehittämiseen.
– VM:n ensimmäiset arviot, joita on sitten täydennetty erilaisilla skenaarioilla, ovat hyvin varovaisia. Julkinen investointi ei saa aikaan mitään yksityisiä investointeja, eikä niin sanottua vipuvaikutusta, joka TKI-politiikassa yleensä ajatellaan olevan, synny.
”Ilman uusia tutkimus- ja kehityspanostuksia Suomen suunta on alaspäin”
– Se saa nämä investoinnit näyttämään hyvin vahingolliselta julkiselle taloudelle. Niillä ei saada aikaan kasvuvaikutusta tai julkisen velkaantumisen vähentymistä, jota on yleensä ajateltu näillä investoinneilla saatavan, sanoo SDP:n varapuheenjohtaja, kansanedustaja Matias Mäkynen KU:lle.
Eduskunnassa tehdään parhaillaan parlamentaarisessa työryhmässä eli kaikkien eduskuntapuolueiden kesken selvitystä, miten Suomen TKI-rahoitusta saataisiin nostettua. VM:n ihmetystä herättänyt muistio on osa tätä työtä.
Mäkynen johtaa työryhmää. Hän kertoo, että VM:n muistion oletukset poikkeavat siitä mitä työryhmä on muuten saanut tutkijoilta. Mäkysen mukaan esimerkiksi lokakuussa järjestetyssä kansainvälisessä seminaarissa tutkijoiden viesti oli tyystin toinen.
– Nimenomaan tarvitaan julkisen sektorin ennakoitavaa ja pitkäjänteistä rahoitusta, jotta yritykset voivat tehdä investointipäätöksiä ja ottaa isompaa roolia tutkimuskehityksessä, Mäkynen sanoo.
VM:n muistiota ihmetteli myös pääomasijoittaja ja Aalto-yliopiston hallituksen jäsen Ilkka Kivimäki mielipidekirjoituksessaan Helsingin Sanomissa.
– Ihmettelen suuresti, kuinka ministeriö on nyt päätynyt laskelmissaan päinvastaiseen johtopäätökseen kuin aiemmat hallitukset, elinkeinoelämä, yliopistot sekä tutkimuslaitokset, Kivimäki tiivisti Twitterissä.
Tutkimus, tuotekehitys ja koulutus ovat Suomen menestyksen avain. Ihmettelen suuresti, kuinka ministeriö on nyt päätynyt laskelmissaan päinvastaiseen johtopäätökseen kuin aiemmat hallitukset, elinkeinoelämä, yliopistot sekä tutkimuslaitokset.https://t.co/wBxyOU1y7A
— Ilkka Kivimaki (@ilkkakivimaki) December 4, 2021
Eri skenaariot
Tyystin valtiovarainministeriön muistiossa ei TKI-panostuksia tuomita. Opetusministeri Li Andersson (vas.) huomauttaa, että laskelmissa on useita eri skenaarioita.
– Ne eroavat toisistaan ennen kaikkea sen suhteen, kuinka paljon yksityisen sektorin TKI-panostusten oletetaan kasvavan ja kuinka paljon TKI-satsaukset ylipäänsä lisäävät talouden tuotantopotentiaalia. Julkistalouden rahoitusasema kehittyy luonnollisesti sitä suotuisammin, mitä suurempia nämä vaikutukset ovat.
Mäkynen nostaa esiin muistion toisessa osassa olevan katsauksen, jossa käydään läpi tutkimusaineistoa TKI-investointien merkityksestä. Katsauksessa todetaan, että tutkimuksen valossa kyse on hyvin tärkeistä investoinneista.
– Laskelmat on kuitenkin tehty oletuksilla, että vaikutus tuottavuuteen on hyvin, hyvin pieni. He käyttävät termiä varovaisuusperiaate, jonka mukaan he ovat valinneet aina matalimman kertoimen, Mäkynen sanoo.
Jälkijunassa on kiire
Muun muassa taloustieteilijä Mariana Mazzucato on osoittanut, kuinka olennaisia julkisen talouden panostukset yritysten innovaatioihin ovat. Esimerkiksi Applen iPhone-puhelimen takana on mittava määrä julkisella rahoituksella tehtyä tutkimusta.
Suomi on jäänyt julkisissa TKI-panostuksissa pahasti jälkeen. Andersson sanookin, että nyt niiden nostamiseksi ei ole aikaa hukattavaksi. Vasemmistoliitto on linjannut, että panostukset pitää nostaa vastaamaan neljää prosenttia bruttokansantuotteesta.
– Kiire on kova. Suomi hukkasi vuosikymmenen, minä aikana muut maat ajoivat ohi. Viime vuosina suunta on ollut oikea, ja on kriittisen tärkeää maamme tulevan hyvinvoinnin kannalta, että tämä trendi jatkuu pitkäjänteisesti kohti 4 prosentin bkt-intensiteettiä ja siitä ylöspäin.
Tähän kiinnittää huomiota omassa muistiossaan valtiovarainministeriön entinen kansliapäällikkö Martti Hetemäki. Hän myös näkee panostusten hyödyn huomattavasti positiivisemmin kuin VM. Mäkynen kiitteleekin Hetemäen työtä.
– Harvoin saadaan vaihtoehtoisia laskelmia VM:n laskelmille. Hän oli omasta aloitteestaan tehnyt laskelman, johon oli konsultoinut muita tutkijoita, ja päätyi hyvin erilaiseen tulokseen vaikuttavuuden osalta. Hän otti siinä aika paljon laajemmin huomioon tuottavuuteen vaikuttavia asioita.
– Näitä laskelmia ja niiden oletuksia on kiinnostava vertailla.
Kaikissa laskelmissa korostuu epävarmuus.
– On selvää, että pitkän aikavälin mallinnukset ovat hyvin oletusherkkiä. Parhaan tiedon valossa on kuitenkin ilmeistä, että TKI-toiminnan kokonaisvaikutukset ovat myönteisiä. Yhtä varmaa on se, että ilman uusia tutkimus- ja kehityspanostuksia Suomen suunta on alaspäin, Andersson sanoo.
Julkisen puolen investoinnit tehdään yleensä varhain, koska yksityinen raha ei vielä uskalla siinä vaiheessa sijoittaa. Andersson nostaa esiin, että perustutkimuksen merkitys on täysin keskeistä.
– Pitkäjänteinen ja riittävästi julkisin varoin rahoitettu perustutkimus on myös soveltavan tutkimuksen ja kaupallisen innovaatiotoiminnan edellytys. Perustutkimuksen rahoituksen kohdentamisen tulee lähtökohtaisesti perustua muihin kriteereihin kuin uuden tiedon kaupalliseen hyödynnettävyyteen.
Jutun kuvatekstissä ollut virhe korjattu 8.12.2021 klo 9.50. Kuvatekstissä kerrottiin aiemmin virheellisesti, että Matias Mäkynen olisi vasemmistoliiton kolmas varapuheenjohtaja. Hän on SDP:n kolmas varapuheenjohtaja. Toimitus pahoittelee virhettä.
uutiskirje 