Vasemmistoliiton periaatteet muuttuvat ajan mukana: Kestävästä kehityksestä reiluun siirtymään, uusliberalismin kritiikistä kapitalismin kritiikkiin

Kuluneiden 15 vuoden aikana vasemmisto ja maailma ovat muuttuneet.

Jäsenistöltä puolue odottaa yhdeksänsivuista luonnosta koskevia kommentteja joulukuun loppuun mennessä. Paikallisjärjestöillä on aikaa tammikuun loppuun asti. Paikallisosastojen toivotaan järjestävän asiasta keskustelutilaisuuksia ja sitten välittävän tilaisuuksissa nousevaa palautetta ohjelmaa laativalle työryhmälle.

Ohjelma viimeistellään palautteen perusteella helmi–maaliskuussa ja jätetään puoluehallituksen tarkasteltavaksi. Se toimittaa ohjelman sitten puoluekokoukseen.

– Nykyisellä ohjelmalla on jo ikää, mikä oli yksi perustelu uuden laatimiselle. Toinen oli se, että vasemmistoliiton jäsenistö on pitkälti uusiutunut tässä välissä, 17-henkisen periaateohjelmatyöryhmän puheenjohtaja Jukka Peltokoski sanoo.

– Puolueessa toivottiin, että tästä prosessista syntyisi uutta aatteellista keskustelua.

Uusliberalismin kritiikistä
kapitalismin kritiikkiin

15 vuodessa tapahtunut yhteiskunnallinen muutos näkyy periaateohjelmassa.

– Voimassa olevaa periaateohjelmaa läpileikkaavat vuosituhannen vaihteen uusliberalismin ja globalisaation kritiikki, Peltokoski arvioi.

– Sen jälkeen tuli talouskriisi, ja eletään ehkä jonkinlaisen taloudellisen murroksen aikaa. Uudessa luonnoksessa ei mainita uusliberalismia. Sen sijaan puhutaan kapitalismin kritiikistä.

Toinen merkittävä muutos on suhtautumisessa ympäristöön. Voimassa olevassa periaateohjelmassa on vahvasti läsnä kestävä kehitys.

– Nyt on lähdetty keskustelemaan reilusta siirtymästä. Ilmastonmuutos ja luonnon monimuotoisuuden kato luonnon kantokykyä uhkaavina tekijöinä ovat aiempaa korostuneemmassa asemassa. Kestävää kehitystä ei mainita. Tilalla on reilun siirtymän ohella kapitalismin kritiikki.

Jukka Peltokoski vastaa periaateohjelmatyön koordinoinnista.

Kolmanneksi muutokseksi Peltokoski nostaa ohjelman teknologiaosuuden, joka on nyt kirjattu omaksi teemakseen.

– Voimassa olevaa ohjelmaa laadittaessa teknologia-keskustelua ei vielä avattu näin selkeästi. Nyt teknologinen murros tulee vahvemmin mukaan.

Neljäs uudistus on pohdinta alue- ja paikallistalouksista.

– Työryhmässä on se käsitys, että vasemmistoliiton piirissä halutaan keskustelua ja näkemyksiä siitä, miten alueellista tasa-arvoa voidaan ylläpitää ja kehittää ja miten vastataan siihen, että Suomi uhkaa kehittyä kolmen suuren eteläisen kaupungin maaksi.

Napakat yhdeksän sivua

Peltokoski kuvailee luonnoksen puhuvan samaa kieltä voimassa olevan periaateohjelman kanssa.

– Jos miettii jatkumoja, demokratiateema on varmasti vahvin. Voimassa olevassa ohjelmassa demokratia on läpileikkaava vahva teema. Se on sitä luonnoksessakin, mutta vähän rajatummin.

Periaateohjelma on yhdeksän sivun mittainen, jotakuinkin saman kokoinen kuin voimassa oleva ohjelma. Se on tiivis verrattuna puolueen muihin ohjelmiin.

– Tavoite on tehdä tiivis ja luettava ohjelma, napakka esitys vasemmistolaisesta ajattelusta, Peltokoski kuvailee.

– Ehkä se on myös työkalu jäsenistölle aatteellisen keskustelun käymiseen. Samalla se on puolueen esittelymateriaalia. Toivottavasti ihmiset ainakin silmäilevät periaateohjelmaa kiinnostuessaan puolueesta.

”Emme pyrkineet luomaan kuvaa vaihtoehtoyhteiskunnasta”.

Periaateohjelma on toteutettavissa.

– Se on lähitulevaisuuden pieni utopia. Ajatuksena on tuoda periaatteellisia linjauksia esiin yhteiskunnallisten teemojen välityksellä. 2030- ja 2040-luku häämöttäisivät mahdollisuuksien rajoissa. Emme ole kuitenkaan pyrkineet luomaan kuvaa vaihtoehtoyhteiskunnasta, hän sanoo.

Korona leimaa työtä

Koronapandemia on lyönyt leimansa ohjelmatyöhön.

– Tarkoitus oli keskusteluttaa kenttäväkeä perusteellisemmin, Peltokoski kertoo.

Ohjelmatyöryhmä ehdittiin valita ja aikataulua suunnitella ennen pandemiaa. Sitten tapaamiset peruuntuivat ja siirtyivät pääosin verkkoon. Peltokoski näkee siinä niin hyviä kuin huonoja puolia.

– Fyysinen vuorovaikutus jää pois, mutta isohkon työryhmän on helpompi kokoontua verkossa, kun ei tarvitse matkustaa muutaman tunnin kokousta varten, hän sanoo.

– Siksi meillä on ollut ehkä enemmän tapaamisia kuin jos olisimme tavanneet fyysisesti. Haastavaa oli alkuaikojen tutustuminen ja ideointi.

Peltokoski toivookin, että ohjelmatyötä ja aatteellista keskustelua voidaan jatkaa periaateohjelman hyväksymisen jälkeen.

 Periaateohjelmaluonnos kommentoitavana sähköisesti.