Haastattelu alkaa yllätyksellä – ainakin jonkun mielestä. KU:n jo perinteisen joulun erikoishaastattelun ensimmäinen kysymys on koskenut politiikan syksyä.
– Tämä oli pahimpien poliittisten intohimojen kannalta vähän hengähdystauko, Saramo kuvailee syksyä.
Saramo ei lähde pohtimaan, millainen pahempien poliittisten intohimojen aika olisi. Sen sijaan hän kääntää katseen siihen, mitä kesän jälkeen on tapahtunut.
Korkeimmalle sijalle Saramo nostaa perhevapaauudistuksen toteutumisen. Eduskunta hyväksyi sen joulukuun alkupuolella. Uudistus takaa aiempaa tasa-arvoisemmat vapaat vanhemmille.
– Se on ollut meille tärkeä asia pitkään ja jonka omat ministerimme ovat rakentaneet, Saramo sanoo.
Aino-Kaisa Pekonen käynnisti perhevapaauudistuksen valmistelun sosiaali- ja terveysministerinä vaalikauden alussa, ja Pekosen paikalle ministeriksi siirtynyt Hanna Sarkkinen vei uudistuksen loppuun.
– Vähän sääli, että se meni pienellä huomiolla politiikan pintakuohujen alla, mutta pääasia, että meni läpi, Saramo tiivistää.
Kritiikin paikka
Pientä kritiikkiä Saramo antaa syksyllä hyväksytylle pohjoismaisen työnhaun mallille. Sitä on julkisuudessa kutsuttu myös aktiivimalli kakkoseksi, mutta yhtäläisyysmerkkejä niiden välille ei voi vetää. Saramo painottaa, että Juha Sipilän (kesk.) hallituksen aktiivimalli leikkasi mekaanisesti hakijalta, vaikka tämä olisi tehnyt kaikkensa työllistyäkseen.
– Joillekin hallituspuolueille on ollut tärkeätä, että tulee aktivointitoimia. Meille on ollut tärkeätä, että ketään ei saa rangaista kuten aktiivimalli teki. Parasta uudistuksessa on, että karensseja lyhennetään rajusti, Saramo tiivistää eron.
– Pohjoismaisen työnhaun mallissa on aidosti hyviä puolia. Ihmisiä voidaan aidosti auttaa löytämään työ. Monet eivät apua ole vielä riittävästi saaneet. Ne, jotka ovat saaneet, ovat antaneet palautetta, että se toimii aiempaa paremmin.
Saramon kritiikki kohdistuu asioihin, joita hän kutsuu käynnistysvaikeuksiksi. Niiden taustalla on se, ettei työvoimapalveluihin ole saatu palkattua tarpeeksi työntekijöitä.
– Jonkun mielestä voi olla vähän koomistakin, ettei löydy ihmisiä työllistämään ihmisiä, Saramo hymähtää.
”Kuntapäättäjänä tämä olisi aiheuttanut minulle harmaita hiuksia, jos minulla hiuksia olisi.”
Kuntien vaikeudet pitää Saramon mukaan joka tapauksessa ratkaista nopeasti yhteistyössä valtion kanssa. Kansanedustajuuden lisäksi Saramo istuu Vantaan kaupunginvaltuustossa.
– Kuntapäättäjänä tämä olisi aiheuttanut minulle harmaita hiuksia, jos minulla hiuksia olisi.
Vaaleista neuvotteluihin
Ensi vuonna edessä ovat paitsi sote-vaalit, joihin palataan Saramon kanssa vuodenvaihteessa, myös useammat hallituksen neuvottelut, joista toimittajat ovat perinteiseen tapaan povanneet vaikeita. Saramo myöntää, että tällä kertaa asia todella on näin.
Kun aikoinaan tulopoliittisten neuvottelujen aikaan oli tapana sanoa ennen ratkaisua, että on vaikeaa, nyt niin sanotaan ennen neuvotteluja.
– Julkisuudessa puhutaan paljon keskustan eksistentiaalisesta kriisistä. Tietysti kaikki toivovat, että laitetaan isänmaan etu edelle eikä katsota lyhyen tähtäimen kannatusmittauksia. Uskon, että se on kannatuksen kannalta kaikille hallituspuolueille fiksuin tapa.
Sen verran sote-vaaleja on hyvä sivuta, että niiden tuloksilla on varmasti jotain vaikutusta hallituksen tilanteeseen. Vaalien jälkeen helmikuussa edessä on vääntö työllisyystoimista, joiden pitäisi tuottaa 110 miljoonan euron edestä säästöjä julkiselle taloudelle. Erotuomarina toimii valtiovarainministeriö, jonka kaavoihin hallitus tukeutuu.
Saramo toistaa vasemmiston kannan, että työttömyysturvan leikkaus ei puolueelle käy. Sen sijaan hän tarjoaa toista työllisyyskeinoa.
– Me olemme pitäneet esillä siviilipalveluksen lyhentämistä. Se olisi kaikki voittavat -vaihtoehto, kun siviilipalvelus olisi yhtä pitkä kuin keskimääräinen asepalvelus. Suomi pääsisi pois ihmisoikeusjärjestöjen mustilta listoilta, valtio säästäisi rahaa ja nuoret olisivat työmarkkinoiden käytössä.
Saramo huomauttaa, että siviilipalveluksen lyhentäminen tuottaisi myös VM:n kaavoilla taloudellista hyötyä. Siviilipalveluksen suorittavien ihmisten hyvinvoinnille sillä olisi myös varmasti positiivisia vaikutuksia, Saramo uskoo.
Tämä ei kuitenkaan käy muille puolueille. Syksyllä valmistuneessa asevelvollisuuskomitean mietinnössä siviilipalveluksen lyhentämistä ei mainittu.
– Jätimme ainoana eduskuntapuolueena eriävän mielipiteen asevelvollisuuskomitean mietintöön, eli konservatiivisen ideologian takia järkeviäkään työllisyystoimia ei haluta tehdä.
– Samaan aikaan annetaan kuvaa, että vasemmisto ei vastuuttomana puolueena ole valmis tekemään työllisyystoimia.
Sumuinen omikron
Maaliskuussa hallituksen on sitten määrä kokoontua tarkastelemaan ilmastotoimien riittävyyttä ja mahdollisia lisätoimia. Neuvottelujen vaikeusaste tuli loppusyksystä selväksi.
– Ympäristövaliokunnan puheenjohtaja (Juha Sipilä) antoi ymmärtää, ettei mitään tarvitse tehdä. Tiedetään, että niistä tulee erittäin vaikeat.
Ja vanhaa klassikkomainosta mukaillen ”eikä tässä vielä kaikki” – huhtikuussa on edessä kehysriihi. Tänä vuonna hallituksen kaatuminen kehysriihessä oli äärimmäisen lähellä.
– Kehysriiheen on kyllä ladattu melkoiset odotukset ja viritetty potentiaaliset pommitkin. Niiden purkaminen ei ole mitenkään yksinkertaista, Saramo sanoo.
– Jos tästä kaikesta selvitään, hän ehtii jatkaa kun haastattelu keskeytyy.
Keskeytymisen syynä on se, että Saramolle tuotiin eduskunnan työhuoneeseen koronapikatestejä. Korona tosiaan tuo oman sumunsa tulevaisuudelle. Syöksyykö maailmantalous omikron-muunnoksen myötä uudelleen kurimukseen vai mitä käy.
– Millaisessa tilanteessa olemme huhtikuussa kehysten kannalta, en minä osaa sanoa. En lähde hirveän pitkälle ennakoimaan, mitä huhtikuussa pitää päättää.
uutiskirje 
