Helmikuussa hallituksella on edessään neuvottelut uusista työllisyystoimista. Aiemmin on sovittu, että niiden pitää olla julkista taloutta vahvistavia 110 miljoonalla eurolla. Tällöin keskusteluun nousee jälleen ansiosidonnainen työttömyysturva, sen porrastaminen, joka on keskustan keinolistalla.
SAK:n mielestä sosiaaliturvaleikkausten ja työttömien velvoitteiden kiristämisen tie on kuljettu loppuun.
– Uusien heikennysten sijaan tarvitaan keinoja, joilla parannetaan työllistymisen edellytyksiä, sanoo SAK:n johtaja Saana Siekkinen.
SAK ehdottaa, että voimat keskitetään työvoiman kohtaanto-ongelman hoitoon. Konkreettisena toimena voisi olla työvoimakoulutuksen lisääminen.
Siekkisen mukaan yrityksiltä kysyttäessä kohtaanto-ongelmassa nousevat esiin puutteet työkokemuksessa tai osaamisessa. Jos valmista osaamista ei löydy, ratkaisu voisi olla työnantajien kanssa yhteistyössä järjestettävät lyhytkestoiset täsmäkoulutukset.
Avoimia työpaikkoja oli viime vuoden lopulla ennennäkemättömän paljon. Myös julkisissa palveluissa on yhä enemmän vaikeuksia saada työntekijöitä. SAK:n mukaan koulutus vastaisi näihin tarpeisiin paremmin kuin työttömien kurittaminen.
Siekkinen muistuttaa, että hallitus on jo tehnyt tai valmistelee lukuisia työllisyystoimia, joissa työntekijän vastuita on lisätty. Pohjoismainen työvoimapalvelumalli on tulossa voimaan tänä vuonna. Se kiristää työttömien työnhakijoiden velvoitteita. Ensi vuoden alusta on tulossa voimaan yli 55-vuotiaiden työllisyystoimet, joissa työttömyyseläkeputki poistetaan asteittain ja yli 55-vuotiaiden muutosturvaa parannetaan. Lisäksi hallitus valmistelee massiivista työvoimapalveluiden uudistusta, jossa palvelut siirretään kuntien vastuulle 2024.
Työttömyysturva kannustamaan kouluttautumista
Siekkisen mukaan kohtaanto-ongelmaa pitäisi ratkoa myös kehittämällä liikkuvuusavustusta ja matkakuluvähennystä nykyistä kannustavammiksi. Näin tuettaisiin työn vastaanottamista kauempaakin.
– Ehdotamme, että työttömyysturvaa uudistetaan niin, että se entistä paremmin kannustaa pienituloisia hakeutumaan koulutukseen. SAK on jo aiemmin ehdottanut työttömyysturvan korotusosan muuttamista euromääräiseksi.
Myös nuorten oppisopimuskoulutusta olisi tarpeen lisätä ja tukea nuorten nopeaa työllistymistä. SAK kiirehtii kokeilua, jossa nuorten oppisopimuskoulutuksen vetovoimaa edistetään työnantajalle maksettavan koulutuskorvauksen avulla.
– Kokeilussa työnantajalle voitaisiin maksaa korotettuna koulutuskorvauksena puolet palkkakuluista silloin, kun tämä ottaa oppisopimukseen vailla tutkintoa olevan nuoren.
uutiskirje 
