Teollisuuden uudet työehtosopimukset on tehty 1,8–2,0 prosentin palkankorotuksin. Työnantajat ovat perinteiseen tapaan valitelleet niitä liian kalliiksi.
– Tällä korotustasolla on pelättävissä, että suomalaisen työn kilpailukyky jälleen heikkenee, mikäli talouden kehitys on vähänkään odotettua heikompaa, Teknologiateollisuuden työnantajien toimitusjohtaja Jarkko Ruohoniemi kommentoi tammikuun alussa alan ensimmäistä sopimusta, jossa ylempien toimihenkilöiden palkat nousevat tänä vuonna 1,8 prosenttia.
Pari viikkoa myöhemmin sama järjestö hyväksyi työntekijöiden tasan 2 prosentin palkankorotuksen.
Viimeksi elintarviketyöläisten 1,9 prosentin palkkaratkaisua päivitteli Elintarviketeollisuuden työmarkkinajohtaja Mika Lallo. Hänen mukaansa ratkaisu on haasteellinen alan kilpailukyvylle.
Suomen Pankin johtokunnan neuvonantajan Lauri Kajanojan kilpailukyky ei näillä palkkaratkaisuilla heikkene, vaan pysyy ennallaan.
”Kun vielä kesällä 2021 oli syytä odottaa kustannuskilpailukyvyn heikkenevän, ovat sen näkymät nyt parantuneet. Syynä on etenkin se, että työn hinnan nousua Suomen ulkopuolella koskevia ennusteita on tarkistettu ylöspäin”, Kajanoja kirjoitti keskiviikkona .
Kajanojan mukaan ennen koronakriisiä vuosina 2018 ja 2019 Suomen kustannuskilpailukyky pysyi suunnilleen muuttumattomana. 2020 henkeä kohti laskettu työn tuottavuus supistui koronakriisin seurauksena euroalueella niin paljon, että tärkeimpien perinteisten mittarien mukaan Suomen kustannuskilpailukyky näytti parantuvan.
Vertailukelpoisten ennusteiden mukaan 2019–2022 yksikkötyökustannukset kasvavat euroalueella keskimäärin 5,9 prosenttia ja Suomessa 5,5 prosenttia.
Ennusteeseen liittyy epävarmuuksia, Kajanoja muistuttaa.
uutiskirje 