Teollisuusliitto katsoo seuraavan vaalikauden tärkeimmäksi ratkaistavaksi ongelmaksi kiihtyneen inflaation ja energiakriisin aiheuttaman palkansaajien ostovoiman heikentymisen. Ostovoiman heikentyminen uhkaa vakavasti kotimaista kysyntää, myönteistä työllisyyskehitystä ja voi pitkittää mahdollista taantumaa.
Liitto julkisti tavoitteensa tulevalle vaalikaudelle maanantaina.
Parhaaksi keinoksi palkansaajien ostovoimaongelman korjaamiseen liitto näkee kiky-sopimuksessa työntekijöille siirrettyjen sosiaalivakuutusmaksujen palauttamisen työnantajien maksettavaksi. Kikyn peruminen vahvistaisi palkansaajien ostovoimaa noin kahdella prosentilla kaikissa tulonsaajaryhmissä julkiselle taloudelle neutraalilla tavalla.
”Työperäinen maahanmuutto on hyväksyttävää vain, jos toimitaan Suomen työmarkkinoiden pelisääntöjen mukaan.”
– Kiky-maksujen siirto takaisin työnantajille hyödyttäisi melko tasaisesti kaikkia palkansaajia. Vastaavan vaikutuksen saaminen veronalennusten avulla olisi julkisen talouden liikkumatila huomioiden mahdotonta, perustelee Teollisuusliiton yhteiskuntasuhdepäällikkö Timo Nevaranta.
– Työmarkkinaosapuolet päättävät palkoista, mutta ostovoima on myös poliittinen kysymys. Kiky-maksujen siirron lisäksi on harkittava kohdennettuja tuloveronalennuksia pieni- ja keskituloisille.
Työttömyysturvaa kehitettävä
Teollisuusliitto arvostelee kokoomuksen esitystä ansiosidonnaisen työttömyysturvan puolittamista. Teollisuusliiton arvion mukaan jopa kymmenentuhatta teollisuuden ammattilaista putoaisi liiton sopimusaloilla perusturvan varaan, jos etuuspäivien määrä leikattaisiin kahteensataan kokoomuksen esittämällä tavalla.
Samaan aikaan niin pääministeri Sanna Marinin (sd.) hallitus kuin sitä edeltävät hallitukset ovat kiristäneet työttömyysturvan saantiehtoja tai lyhentäneet työttömyysturvan kestoa.
– Kuluvalla vaalikaudella on tehty merkittäviä uudistuksia työttömyysturvaan. Nyt olisi syytä antaa tehtyjen reformien ja muutosten vaikutusten ensin näkyä, ja arvioida sitten työttömyysturvaa uudelleen tilastojen sekä tutkimusten valossa, Nevaranta sanoo.
– Palkansaajaperheissä eletään hyvin epävarmoja aikoja. Näitä epävarmuuksia ei pidä lisätä harkitsemattomilla ehdotuksilla ansiosidonnaisen puolittamisesta.
Teollisuusliitto arvioi, ettei ansiosidonnaisen puolittaminen nostaisi työllisyysastetta. Taantuman uhatessa se kuitenkin heikentäisi kohtuuttomasti pieni- ja keskituloisten luottamusta omaan talouteen. Työttömyysturvan leikkausten sijaan Teollisuusliitto panostaisi edelleen pohjoismaisen työvoimapalvelumallin vahvistamiseen ja työnhakijoille suunnattujen henkilökohtaisesti räätälöityjen palveluiden kehittämiseen.
– Työttömyysturvan ehtona on jo nyt etsiä oma-aloitteisesti työtä, osallistua palveluihin ja vastaanottaa tarjottu työ. Tämä on riittävä ohjauskeino, Nevaranta toteaa.
Työmarkkinarikollisuus kitkettävä
Suomen työmarkkinat eivät Teollisuusliiton mielestä ole valmiita työperäisen maahanmuuton määrän merkittävään kasvuun.
Liitto arvioi, että ulkomaisen työvoiman hyväksikäyttöön liittyviä ongelmia esiintyy laajasti työmarkkinakentällä. Sen mukaan kyse on usein palkkojen ja lakisääteisten vakuutusten maksamisesta väärin, liian pitkistä työpäivistä, lomien kieltämisestä tai puutteellisesta perehdytyksestä. Usein hyväksikäyttö täyttää myös rikoksen tunnusmerkistön, mutta uhrien heikosta asemasta johtuen tapauksia ei viedä viranomaisille eteenpäin.
– Työperäinen maahanmuutto on hyväksyttävää vain, jos toimitaan Suomen työmarkkinoiden pelisääntöjen mukaan. Työmarkkinarikollisuus ja hyväksikäyttö on ensin kitkettävä. Vasta tämän jälkeen on järkevää edistää laajemmin työperäistä maahanmuuttoa, Nevaranta arvioi.
– Väestörakenteeseen ja työvoiman saatavuuteen liittyvät haasteet eivät saa olla tekosyitä joustaa työntekijöiden oikeuksista. Ulkomaalaisen työvoiman hyväksikäyttö on vakava ilmiö. Teollisuusliitto esittää uudistuksia, joilla ilmiötä torjutaan.
Tulkintaetuoikeus työntekijöille?
Teollisuusliitto esittää eduskuntavaalitavoitteissaan työmarkkinoiden lainsäädäntöön laajoja muutoksia, joiden olisi tarkoitus turvata työehtosopimusten kattavuus yrityskohtaisessa sopimisessa sekä luoda työntekijöille parempia edellytyksiä työpaikkakohtaiseen paikalliseen sopimiseen.
Vaikutuksiltaan suurin ehdotus koskee tapaa, jolla työehtosopimuksen sisältöriitoja ratkaistaan. Nykyisin työnantaja päättää työehtosopimuksen tulkinnasta, kunnes asia on oikeudessa toisin ratkaistu. Tämän tulkintaetuoikeuden Teollisuusliitto kääntäisi paikallisissa sopimuksissa työnantajalta työntekijöille.
– Jos paikallista sopimista halutaan lainsäädäntöteitse edistää, kannattaa lakiin lisätä luottamusta vahvistavia rakenteita, Nevaranta sanoo.
– Tulkintaetuoikeuden kääntäminen lisää työnantajan kannustinta löytää ratkaisu erimielisyyksiin neuvottelemalla ja samalla se madaltaa työntekijöiden kynnystä solmia sopimuksia paikallisella tasolla.
Työehtosopimusten yleissitovuuden Teollisuusliitto laajentaisi myös niihin toimialoihin, joilla ei ole työehtosopimuksia tekevää työnantajayhdistystä. Mallissa kattavuudeltaan laajin yrityskohtainen työehtosopimus katsottaisiin yleissitovaksi, mikäli muut yleissitovuuden edellytykset täyttyvät.
uutiskirje 
