Koronapandemian ja Ukrainan sodan värittämä eduskuntakausi on lopuillaan. Miten kuvailisit kautta, kansanedustaja Merja Kyllönen?
– Kausi on ollut kriisistä toiseen siirtymistä. Kunnollinen ryhmäytyminen ja yhteistyön pohja jäi tältä eduskunnalta rakentamatta, kun korona vei meidät etätöihin. Se on näkynyt eduskunnan työskentelyssä, kyvyssä tehdä yhteistyötä ja kunnioittaa toisiamme toimijoina.
– Tälle kaudelle ensimmäisen kauden kansanedustajiksi tulleet eivät nähneet juurikaan eduskunnan normaalia yhteistyötä, vaan lähinnä kriisiaikojen toimintaa.
”Keskinäinen kahnaaminen on silkkaa energian ja voimavarojen haaskaamista.”
Mikä on ollut tärkein saavutuksesi politiikassa päättyvällä kaudella?
– Rauhan rakentaminen hallituspuolueiden sisällä. Kompromissien työstäminen isoissa lainsäädäntökokonaisuuksissa on vienyt tehokkaasti kaiken työaikani viime vuosina sosiaali- ja terveysvaliokunnassa, valtiovarainvaliokunnassa ja suuressa valiokunnassa.
– Mukaan on mahtunut EU-asioita Fit for 55 -paketista ennallistamisasetukseen ja lääkelainsäädännöstä soteen, vanhus- ja vammaispalveluihin kuin translakiinkin. Valtion taloudessa on väännetty budjettien ja eduskunnan jakovarojen kanssa jokaisena vuonna ja rauhan sovittelijaa on kaivattu sielläkin.
Mikä harmittaa eniten?
– Huono ilmapiiri ja ulospäin syntynyt kuva, ettei politiikassa enää kyetä yhteistyöhön ja rakentavaan toimintaan kotimaamme hyväksi.
– Suomi on pieni maa, jossa kaikkien toimijoiden yhteistyö varmistaa meidän maamme ja sen ihmisten pärjäämistä ja yritysten menestymistä. Keskinäinen kahnaaminen on silkkaa energian ja voimavarojen haaskaamista.
Mikä on ollut vasemmistoliiton tärkein saavutus?
– Varmasti koulutuspolitiikan laajamittainen arvonpalautus ja oppivelvollisuuden laajentaminen kuin myös pieni – ja keskituloisten ihmisten sinnikäs puolustaminen hallituksessa.
– Varhaiskasvatuksen kolmiportaisesta tuesta säädettiin. Jatkossa lapsella on vahvempi oikeus oppimisen ja kasvun tukeen myös varhaiskasvatuksessa.
– Oppilas- ja opiskeluhuollon kuraattori- ja psykologipalveluihin säädettiin sitovat mitoitukset ja yksityisestä päiväkotitoiminnasta tehtiin luvanvaraista.
– Osana jatkuvan oppimisen uudistusta perustettiin Jatkuvan oppimisen ja työllisyyden palvelukeskus Jotpa. Palvelukeskus edistää työikäisten osaamisen kehittämistä ja osaavan työvoiman saatavuutta.
– Ammatillisen koulutuksen perusrahoitusta vahvistettiin ja korkeakoulujen aloituspaikkoja lisättiin vuodelle 2022 noin 2 300:lla eri puolelle Suomea.
– Hallitus toteutti myös kauan odotetun sote-uudistuksen ja jatkoi myös vanhuspalveluiden uudistamista. Seitsemässä päivässä hoitoon: Hallitus valmisteli hoitotakuun, joka mahdollistaa perusterveydenhuollon kiireettömään hoitoon pääsyn kaikissa vaivoissa. Hoitotakuu toteuttaa terapiatakuun tavoitteita turvaamalla hoitoon pääsyn myös mielenterveyden kysymyksissä.
– Perhevapaauudistus oli myös merkittävä panostus lasten ja perheiden hyvinvointiin. Uudistuksen myötä tasa-arvo vanhempien kesken perheissä sekä työelämässä paranee. Uudistuksella lisätään joustavuutta perhevapaiden käytössä.
Mihin aiot paneutua jatkossa?
– Hyvinvointivaltion tulevaisuuden turvaamiseen, eli siihen, miten selviämme taloudellisesti haasteellisista ajoista ilman kestämätöntä leikkauspolitiikkaa.
– Haluaisin rakentaa vuoropuhelua, jossa tutkitaan laajasti veropohjan mahdollisuudet, valtion tukipolitiikan kestävyys ja ohjausvaikutukset sekä erilaisten palvelurakenteiden toimivuus ja toimimattomuus. Eli selvitellä sitä, mikä ohjaa ennaltaehkäisevään toimintaan ja mikä ei.
– Hankintatoimen kokonaisuudessa on paljon perattavaa, samoin ministeriöiden sisällä. Miksi tietyt toimialueet vaativat aina lisää ja lisää rahaa? Voitaisiinko asioita tehdä toisin, joko samalla toimialueella tai toisille toimialueilla, jotta rahat riittäisivät?
– Työelämän ja mielenterveysasioiden parissa pitäisi askarella myös. Tekemätön työ – tällä tarkoitan liian varhain loppuvia työuria – ja mielenterveyden ongelmat maksavat Suomelle kymmeniä miljardeja. Näistä asioista puhutaan liian vähän.
Mikä oli suurin asia henkilökohtaisessa elämässäsi tällä kaudella?
– Olen voinut toimia läheisteni elämässä. Auttaa ikääntyviä läheisiäni ja tukea heitä enemmän, kun olen ollut lähempänä.
– Monessa muussa elämän haasteessa olen ystäväpiirissäkin voinut olla tukena ja apuna.
KU kysyi kaikilta vasemmistoliiton kansanedustajilta kuusi kysymystä päättyvästä eduskuntakaudesta. Kaikki vastaukset julkaistaan ennen huhtikuussa käytäviä eduskuntavaaleja.
uutiskirje 
