Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK:n puheenjohtaja Jarkko Eloranta näkee hallitustunnustelijan kysymyksenasettelussa isoja uhkia. Kokoomus julkisti muille eduskuntapuolueille osoitetut kysymykset viime viikolla.
Kokoomuksen puheenjohtaja Petteri Orpo tiedustelee hallituspohjaa selvittelevissä kysymyksissään myös puolueiden kantaa työelämäasioihin.
– Kysymyksistä syntyy vaikutelma, että tavalliselle palkansaajalle taitaa olla tulossa kylmää kyytiä, Eloranta toteaa.
”Monet työssäkäyvätkin kamppailevat jo nyt toimeentulon rajamailla.”
Systeemi rapautuisi
Orpo kysyy puolueilta muun muassa, millaisiin keinoihin ne ovat valmiita työmarkkinoiden uudistamiseksi ja sopimisen vapauden edistämiseksi. SAK:ssa arvioidaan, että käytännössä Orpo kysyy, ovatko puolueet valmiita ulottamaan mahdollisuuden sopia työehtosopimuksista poikkeavista työehdoista myös työnantajaliittojen ulkopuolisiin yrityksiin.
SAK varoittaa, että työehtosopimusten vähimmäisehdot, koko suomalaisen sopimusjärjestelmän kattavuus ja oikeutus rapautuvat, jos järjestäytymättömät yritykset saavat lisää mahdollisuuksia sopia toisin ilman työehtosopimusten tasavertaista sopimista edistäviä keinoja. Tällaisia keinoja ovat luottamusmiehen aseman ja oikeuksien turvaaminen, työriitojen neuvotteluvelvoite ja riidanratkaisu työtuomioistuimessa.
– Työpaikkakohtaisen sopimisen laajentaminen ei tuo uusia työpaikkoja, Eloranta sanoo.
– Esimerkiksi valtionvarainministeriö ei ole pystynyt todentamaan paikalliselle sopimiselle minkäänlaisia työllisyysvaikutuksia. Kokoomus on kuitenkin kertonut etsivänsä nimenomaan julkista taloutta vahvistavia työllisyystoimia. Puolueella näyttääkin olevan työelämän sopimusjärjestelmän heikentämiselle muita motiiveja kuin talous.
Ulkomaiselle työvoimalle heikot työehdot
SAK muistuttaa siitä, että paikallisen sopimisen laajentaminen ja vapauttaminen johtaisi siihen, ettei ulkomaisen työvoiman työehtojen tasoa voisi enää ylläpitää, vaan työnantajat saisivat avoimen väylän palkka- ja työehtodumppaukselle.
– Jo nyt tilanne on hälyttävä monilla SAK:laisilla aloilla ja ulkomailta tulleita työntekijöitä huijataan kevytyrittäjiksi. Kokoomuksen esitys tarkoittaisi, että jatkossa heidän kanssaan voitaisiin sopia ala-arvoisista työehdoista ilman rajoitteita, Eloranta sanoo.
Hän korostaa, että SAK ei vastusta paikallista sopimista, kunhan se on aitoa ja tasapuolista. Parhaiten paikallista sopimista kehitetään työ- ja virkaehtosopimusten kautta, työntekijöiden ja työnantajien välistä neuvottelukulttuuria vahvistamalla.
– Ylipäätään työmarkkinoiden kehittäminen kestävästi ja vaikuttavasti edellyttää, että uudistukset tehdään yhteistyössä palkansaaja- ja työnantajajärjestöjen kanssa, Eloranta tähdentää.
Työtaisteluoikeus on turvattava
Kokoomus on kertonut haluavansa uudistaa työmarkkinoita myös työrauhaa koskeviin säädöksiin puuttumalla. Puolue on muun muassa väläytellyt tukilakkojen ja poliittisten lakkojen rajoittamista.
– Lakko-oikeus on kansainvälisten sopimusten suojaama työntekijöiden vaikuttamiskeino, jota kautta he voivat suojautua työnantajien yksipuoliselta sanelulta. Sen kaventaminen heikentäisi merkittävästi työntekijöiden asemaa, Eloranta toteaa.
Raju sopeutus kohdistuisi
heikoimmassa asemassa oleviin
Vaikka kokoomus on eduskuntavaalien jälkeen ehtinyt jo perua vaalilupauksiaan, on se edelleen tavoittelemassa kuuden miljardin sopeutuksia talouteen alkaneen vaalikauden aikana.
– Valtiopäivien avajaisissa Orpo vakuutti suomalaisten voivan aina luottaa siihen, että päättäjät ovat heidän puolellaan. Kokoomuksen esittämä sopeutustahti antaa päinvastaisen viestin. Se on erityisen julma kaikkein heikoimmassa asemassa oleville, Eloranta toteaa.
– Elinkustannuskriisi on totta ja monet työssäkäyvätkin kamppailevat jo nyt toimeentulon rajamailla, työttömistä puhumattakaan. Siksi nopea ja voimakas leikkaaminen on erityisen vahingollista.
Kokoomus on esittänyt yhtenä sopeutustoimena valtavia leikkauksia työttömyysturvaan muun muassa sen kestoa lyhentämällä ja määrää porrastetusti alentamalla.
– Työttömyysturvan leikkaaminen kohdistuisi erityisesti pitkäaikaistyöttömiin ja vaikeasti työllistyviin. Toimeentulon leikkausten sijaan työttömiä on tuettava työn haussa. Pitkittyvän työttömyyden uhatessa heidän työ- ja toimintakykynsä on kartoitettava ja ryhdyttävä niitä edistäviin toimiin, Eloranta sanoo.
uutiskirje 
