Ja niin unohtuivat pandemianaikaiset superhoitajien ylistykset valtion edustajilta, kun tuli rahasta puhetta. Ensimmäisen kerran näin kävi jo liittokierroksella, kun hoitajat olivatkin yhtäkkiä ahneita pahiksia eivätkä niitä kansakunnan edun nimissä oman terveytensä uhalla puurtajia, joille vielä hetki sitten huudettiin kuorossa hoosiannaa.
Nyt niin kävi hallitusohjelmassa, jossa puututaan todella kovalla kädellä työntekijöiden oikeuksiin. Koska hallitus on itse onnistunut horjuttamaan asemaansa jo alkutaipaleellaan, on tärkeimmillä asioilla kiire: lakko-oikeutta rankasti rajaava laki yritetään saada runnottua läpi heti syksyllä.
Muitakin ongelmia on. Tehyn arvion mukaan hallitusohjelma tekee palkkatasa-arvon toteuttamisesta käytännössä mahdotonta ja lisää raskaussyrjintää. Puheenjohtaja Millariikka Rytkönen totesi, että sunnitteilla on rakenteellisesti syrjivä lainsäädäntö, jolla naisvaltaiset alat pysyvät palkkakuopassa. Siltä se tosiaan vaikuttaa.
Mitä ilmeisimmin tavoitteena on juuri se, mitä sosiaali- ja terveysalan ammattilaiset ovat pitkään pelänneet: julkisen sotesektorin alasajo. Siis juuri sen, mistä meitä – koulutuksen ja tasa-arvon ohella – on maailmalla ihailtu. Mihinkään muuhun lopputulokseen on vaikea tulla.
Toteutuessaan hallitusohjelma käytännössä estäisi parempien palkkojen tavoittelun. Hallitus haluaa muuttaa lakia työriitojen sovittelusta niin, että valtakunnansovittelija ei edes saisi ehdottaa yleistä linjaa suurempia palkankorotuksia. Vientivetoisesta mallista, johon elinkeinoelämä on nytkin pyrkinyt, tehtäisiin juridisesti ainoa mahdollinen vaihtoehto. Melkoista valtiokommunismia oikeistohallitukselta.
Suoraan naisvaltaisiin matalapalkka-aloihin osuu myös määräaikaisuuksien lisääminen. Jatkossa enintään vuoden määräaikainen työsopimus ei vaatisi erityistä perustetta. Hoito- ja hoiva-aloilla on jo nyt yleistä, että työsopimuksia ketjutetaan ilman todellista perustetta vuosikausia putkeen.
Tehystä huomautetaan, että usein ketjutus katkeaa jo nyt työntekijän raskauteen. Raskaussyrjinnän lisääminen rakenteellisesti onkin varmasti suuri helpotus poliitikkojen voivottelemaan alhaiseen syntyvyyteen.
Myöskään irtisanomissyyn ei hallituksen mukaan tarvitsisi enää olla ”painava”. Päästäänpähän eroon niistäkin hankalista työntekijöistä, jotka ovat vielä uskaltaneet pitää ääntä alan epäkohdista ja vaatia niiden korjaamista.
Sote-alojen työntekijäliitoista on moitittu hallitusta myös suunnitelmista murentaa hyvinvointialueiden rahoitusta. Ala on jo vuosikausia ollut pahasti aliresursoitu, mikä on aiheuttanut työntekijöiden joukkopaon alalta. Siihen päälle pandemia-aika toi lisää hoitovelkaa – ja tästä pitäisi muka vielä säästää.
Vuosikymmenen aikana on ehtinyt monta hoidettavaa kärsiä ja kuolla puuttelliseen hoivaan.
Kuin kirsikkana kakun päälle hallitusohjelmassa on päätetty lykätä myös ympärivuorokautista palveluasumista koskevaa hoitajamitoitusta. Selkosuomelle käännettynä siis: on päätetty, että ympärivuorokautista hoivaa tarvitseville vanhuksille ja vammaisille saa jatkossakin riittää, että pysyvät miten kuten hengissä – ja joskus on senkin kanssa vähän niin ja näin, sillä liian pienillä resursseilla pyörittäessä potilasturvallisuus on alituisessa vaarassa.
Kokoomus on alusta asti vastustanut hoitajamitoituksen saattamista lakiin. Jo Kataisen hallitus tuumasi sosiaali- ja terveysministeri Paula Risikon suulla, että laaditaan suosituksia ja katsotaan sitten tilanne.
Silloin sentään puhuttiin parhaimmillaan jopa 0,8 -mitoituksesta, jolla hoidettava saa hoitoa 210 minuuttia vuorokaudessa – ruokailuineen, peseytymisineen, pukeutumisineen, vessakäynteineen ja viriketoimintoineen. Tämä on ollut muun muassa Superin tavoite: taso, joka mahdollistaa riittävän perushoivan.
Arvata saattaa, kuinka kävi. Tilanne sen kuin huononi ja suosituksia sen kuin laskettiin. Sipilän hallitus yritti ensi töikseen laskea hoitajamitoituksen 0,4, joka tarkoittaa, että esimerkiksi 18 vanhusta hoitaa ilta- ja yövuorossa yksi hoitaja. Lopulta mitoitus juntattiin 0,5, johon laskettiin mukaan myös alalle kouluttautumattomat työntekijät. Sekään ei monin paikoin toteudu.
Tässä vuosikymmenen aikana on ehtinyt monta hoidettavaa kärsiä ja kuolla puuttelliseen hoivaan. Siitä on tosin vähän vaikea puhua, kun syyllisiä on mahdoton saada asiasta vastuuseen. Kuten on siitäkin, että tuhannet omistautuneet ammattilaiset ovat jo vaihtaneet alaa inhimillisten työolojen ja palkkojen perässä.
Ilmiselvää on, että hallitukselle – kuten monelle aiemmallekin hallitukselle – asia on aivan yhdentekevä. Tärkeämpää on päästä toteuttamaan ideologiaan sopivia tavoitteita, kuten romuttamaan julkinen sosiaali- ja terveydenhuolto.
Jokainen tuntemani aikuiskoulutustuella kouluttautunut henkilö on muuten kouluttautunut sosiaali- ja terveysalalle, joko lähi- tai sairaanhoitajaksi. Varmasti siis hyvä päätös poistaa tällainenkin turha rahareikä. Alallahan olikin jo ruuhkaksi asti työntekijöitä ja elinikäinen oppiminen so last season.
Hallitusohjelman ”vahva ja välittävä Suomi” on uuskieltä pahimmillaan. Rakkauden ministeriöissä hyvinvointivaltiota puolustetaan tuhoamalla sitä.
”Vahvassa ja välittävässä Suomessa ihmisillä on mahdollisuus kasvattaa osaamistaan, työllistyä, pärjätä palkallaan tai eläkkeellään ja elää turvassa. Yhteiskunnassa, jossa perusasiat ovat kunnossa, ihmisillä on oikeus ja vapaus tavoitella oman näköistään hyvää elämää. Ihmiset tuntevat osallisuutta ja luottamusta toisiinsa. Heikoimmista pidetään huolta. Valtiovallan tehtävä on tarjota puitteet vapaudelle ja mahdollisuuksille.”
Siltäpä tosiaan näyttää.
uutiskirje 
