Kokoomus on ohittanut SDP:n maan suosituimpana puolueena. Asia käy ilmi Ylen Taloustutkimuksella tuottamasta kyselytutkimuksesta, joka julkaistiin tänään torstaina.
Jos eduskuntavaalit pidettäisiin nyt, kokoomusta äänestäisi 21,5 prosenttia ja SDP:tä 20,8 prosenttia suomalaisista. Kolmanneksi suosituimpana on perussuomalaiset, jonka kannatus on laskenut 17,5 prosenttiin. Tutkimukseen vastasi 2 490 ihmistä, joista puoluekantansa kertoi 1 878. Virhemarginaali oli 1,9 prosenttiyksikköä suuntaansa.
Vasemmistoliiton kannattajille Ylen uutinen on erityisen mieluisaa luettavaa, sillä puoluetta kertoi äänestävänsä 9,8 prosenttia kyselyyn vastanneista. Nousua kevään eduskuntavaaleista on 2,7 prosenttiyksikköä, ja syyskuuhun verrattuna vasemmistoliiton kannatus on kohentunut 1,8 prosenttiyksikköä.
Viimeksi vasemmistoliiton kannatus on ollut näin korkealla maaliskuussa 2019. Suosio hipoo jo 10 prosentin haamurajaa, jonka vasemmistoliitto on viimeksi ylittänyt marraskuussa 2006.
Ay-väen voimannäytöt ja valtaukset siivittävät
Vasemmistoliiton kannatuksen nousulle on monta hyvää syytä. Päällimmäinen on puolueen jäsenmäärän hurja nousu. Vasemmistoliiton puoluetoimistolta kerrotaan KU:lle, että eduskuntavaalien jälkeen puolueeseen on liittynyt noin 3 400 uutta jäsentä. Tällä on epäilemättä ollut merkitystä myös ihmisten haluille äänestää puoluetta.
Toinen tekijä vasemmistoliiton kannatuksen nousun takana on syksyn yhteiskunnallinen liikehdintä. Tyytymättömyys pääministeri Petteri Orpon (kok) hallituksen politiikalle sekä työpaikoilla että oppilaitoksissa.
Kyse on hyvin perinteisestä oikeisto-vasemmisto -vastakkainasettelusta, joka tällä kertaa sataa vasemmiston laariin.
Palkansaajajärjestöt ovat olleet tyytymättömiä Orpon hallituksen työelämäheikennyksiin ja sosiaaliturvan leikkauksiin, ja työpaikoilla on nähty syksyn mittaan poliittisia mielenilmauksia. Myös opiskelijoita korpeaa hallituksen leikkauslinja, jossa opiskelijat ovat niinsanotusti asiakaspäädyssä. Oppilaitosvaltaukset ympäri Suomea ovat tuoneet yhteen opiskelijoita, jotka ovat äimän käkenä heihin kohdistuvista leikkauksista. Molemmissa paikoissa on puhuttu politiikkaa, eikä hallituksen toimille ole juuri riittänyt kiitosta eikä ymmärrystä.
Sekä työntekijöillä että opiskelijoilla on hyviä syitä suhtautua ynseästi Orpon ja valtiovarainministeri Riikka Purran (ps) ajamaan politiikkaan. Hallitus on heikentämässä työntekijöiden asemaa suhteessa työnantajiin ja nipistämässä opiskelijoiden toimeentulosta. Kyse on hyvin perinteisestä oikeisto-vasemmisto -vastakkainasettelusta, joka tällä kertaa sataa vasemmiston laariin.
Presidenttipeli hyödyttää, tai sitten ei
On mielenkiintoista nähdä, miten loppusyksystä toden teolla käynnistyvät presidentinvaalikampanjat vaikuttavat puolueiden kannatukseen.
Pekka Haaviston (vihr) ja Olli Rehnin (kesk) kampanjat ovat pyrkineet pikemminkin etäännyttämään itseään puoluepolitiikasta kuin tunnustamaan väriä. Ex-pääministeri Alexander Stubbin (kok) henkilökohtainen karisma voi hyödyttää kokoomusta ja houkutella pettyneitä liberaaleja kaupunkilaisia kokoomuksen kelkkaan. Perussuomalaisten ehdokkaana on puolueen pääideologi, eduskunnan puhemies Jussi Halla-aho. Halla-ahon kampanja voi tarjota vetoapua perussuomalaisten laskevalle kannatukselle, sillä häneen henkilöityy puolueen nykyinen linja.
SDP on iso kysymysmerkki. Entinen puoluejohtaja ja kansainvälinen superstara Sanna Marin on toistaiseksi jättänyt kotimaan politiikan, eikä uudella demaripomo Antti Lindtmanilla ole helppoa täyttää Marinin saappaita. Myös SDP:n presidenttiehdokas on vielä auki, sillä EU-komissaari Jutta Urpilainen harkitsee vielä ehdokkuuttaan.
Vasemmistoliitolla presidentinvaalissa on nyt iskemisen paikka. Puolueen puheenjohtajan ja presidenttiehdokkaan Li Anderssonin henkilökohtainen suosio on puolueen kannatusta korkeampi, ja hän on myös selkeästi väriä tunnustava punavihreä ehdokas. Onnistunut presidentinvaalikampanja voi parantaa puolueväen itsetuntoa ja luoda pohjaa tuleville kamppailuille. Eurovaalit ovat nimittäin edessä jo kesällä 2024.
Kirjoittaja on KU:n politiikan toimittaja.
Juttua muokattu 5.10.2023 klo 10.40: Korjattu tieto vasemmistoliiton uusien jäsenten määrästä. Vasemmistoliittoon on liittynyt eduskuntavaalien 2023 jälkeen 3 400 uutta jäsentä.
uutiskirje 