Jos tänä päivänä pyöräyttää sokkona karttapalloa, sormen osuessa minkä tahansa mantereen kohdalle lähistöltä löytyy vuorenvarmasti irakilaisia. Vaikka maailmalle hajaantuneiden määrästä ei ole tarkkoja tilastoja, YK:n siirtolaisjärjestö IOM:n mukaan viimeksi kuluneiden neljän vuosikymmenen aikana maasta on paennut yli kaksi miljoonaa kansalaista.
Maastamuuton ja pakolaisuuden juurisyyt kytkeytyvät Irakin levottomaan poliittiseen lähihistoriaan. Iranin ja Irakin välisen verisen sodan vuosina 1980–1988 valtaosa irakilaispakolaisista asettui naapurimaihin, kuten Iraniin, Syyriaan, Turkkiin, Jordaniaan sekä Persianlahden maihin toiveissaan pikainen paluu olojen vakautuessa.
Irakin kansa nousi diktaattori Saddam Husseinin hallintoa (1979–2003) vastaan maaliskuussa 1991, mutta lopputuloksena oli kapinan verinen ja raaka tukahduttaminen, mikä palveli Yhdysvaltojen intressejä: mieluummin Saddamin diktatuuri kuin shiaislamilaisen vallankumouksen kokeneen Iranin vaikutusvallan kasvu maassa.
Väkivallan kierre jatkui Isis-järjestön perustettua ”kalifaatin” elokuussa 2014.
Elinolosuhteet kurjistuivat läpi 1990-luvun kansainväliseksi hylkiöksi katsotun Saddamin hallinnon jouduttua talouspakotteiden piiriin (1991–2003). Kansainvälisen sotilaskoalition hyökättyä Irakiin vuonna 2003 valta Irakissa vaihtui mutta vakautta tilanne ei tuonut. Uuteen hallintoon pettyneet alkoivat tässä vaiheessa suunnata naapurimaiden ohella yhä useammin myös Eurooppaan ja Yhdysvaltoihin.
Väkivallan kierre jatkui Isis-järjestön perustettua ”kalifaatin” elokuussa 2014 onnistuttuaan ottamaan haltuunsa laajoja alueita maan pohjois- ja keskiosissa. Irakilaisten ja kansainvälisten asevoimien yhteistyöllä Isisin hirmuhallinto kaatui lopullisesti maaliskuussa 2019, mutta turvaa ja vakautta hakevien irakilaisten muuttohalukkuutta tilanne ei tyrehdyttänyt.
Venäjän alettua ohjata kansainvälisiä pakolaisia Suomen itärajalle lokakuussa 2023 kävi pian ilmi, että polkupyörillä rajan pintaan saapuneiden joukossa on myös irakilaisia turvapaikanhakijoita. Jokainen arabiankielistä sosiaalista mediaa seuraava on saanut huomata, että monien rajalle saapuneiden taloudelliset olosuhteet Irakissa olivat hyvät ja jotkut jopa elivät sangen ylellistä elämää. On siis syytä kysyä, miksi he päätyivät riskialttiille matkalle kohti pohjoista EU-rajaa liki arktisissa olosuhteissa.
IOM:n elokuussa 2023 julkaisema raportti osoittaa, että Suomi ja Saksa olivat muodostuneet Irakilaisten turvapaikanhakijoiden piirissä suosituimmiksi kohdemaiksi Euroopassa vetovoimatekijöinään poliittinen vakaus sekä suopea turvapaikkalainsäädäntö. Tutkimuksen mukaan maastamuuton taustalla ovat yhä turvallisuusvaje, eriarvoisuuden kokemukset sekä talousahdinko.
Vuonna 2005 ratifioidussa perustuslaissa Irak määritellään edustukselliseksi demokratiaksi, jossa vallitsee monipuoluejärjestelmä. Todellisuus näyttää kuitenkin varsin erilaiselta.
Iranin ja Yhdysvaltojen puuttuessa voimakkaasti Irakin sisäisiin asioin maahan on vakiintunut uskontokunta- ja etnisperustainen sekä läpeensä korruptoitunut ja valtion kaikkiin osiin tunkeutunut poliittinen kulttuuri. Samalla irakilaisten kokemus kansallisesta yhteenkuuluvuudesta on sirpaloitunut uskonnollisiksi, etnisiksi ja ja alueellisiksi identiteeteiksi. Asetelma leimaa puoluekenttää, paisuttaa korruptiota, ruokkii julkisten varojen varastamista, oikeusvaltion haurastumista entisestään ja voimistaa sidosta poliittisten puolueiden ja aseellisten ryhmien välillä.
Nuorten kokema näköalattomuus ja aseryhmien harjoittama mielivalta synnyttivät laajojen mielenosoitusten aallon, joka huipentui lokakuussa 2019 maan suurimmissa kaupungeissa. Turvallisuusjoukot sekä puoluesidonnaiset asemiehet surmasivat runsaat 740 mielenosoittajaa. Maahanmuutto kohti Eurooppaa jatkui, ja liikkeelle lähteneiden joukossa oli myös korkeasti koulutettuja ja hyvin toimeentulevia nuoria. Turvapaikan saadakseen jotkut joutuvat vaihtamaan uskontoaan, esittämään homoseksuaalia tai hakeutumaan pikaisesti solmittuun avioliittoon.
Niin kauan kuin epädemokraattiset hallitukset hallitsevat Irakissa, loukkaavat kansalaisvapauksia ja tukahduttavat sananvapautta, maahanmuutto Irakista Eurooppaan ja Suomeen jatkuu. Suomen itärajan sulkeminen ei muuta tilannetta. Irakilaisten pako kotimaastaan on kysymys, johon voidaan vastata ainoastaan kansainvälisten instituutioiden ja hallitusten tasolla.
Yousif Haddad (s. 1956) on kirjailija ja toimittaja. Hän pakeni Irakista vuonna 1979 poliittisista syistä ja saapui Suomeen 1995. Haddad on julkaissut lukuisia arabiankielisiä romaaneja ja novellikokoelmia irakilaispakolaisuudesta. Teos Taikalintu (Like kustannus) julkaistiin suomeksi vuonna 2000.
(Suomennos arabiasta: Lähi-idän tutkimuksen yliopistonlehtori, Marko Juntunen, Helsingin yliopisto)
uutiskirje 