Viime viikolla ympäri länsimaailmaa riitti pohdintaa Yhdysvaltain tulevan presidentin Donald Trumpin Grönlantia ja Panaman kanavaa koskevista kommenteista. Trump nousee Yhdysvaltain presidentiksi virallisesti ensi viikon maanantaina.
Tunnetusti Trump sanoi, että ei sulje pois sotavoimien käyttöä Grönlannin saamiseksi. Samaan sävyyn Trump puhui Atlantin ja Tyynen valtameren yhdistävästä Panaman kanavasta.
Trumpin puheiden tarkoitusperiä ja vakavuuden astetta on pohdittu eri kanteilta. Suomessa etenkin virallisia kommentteja on leimannut varovaisuus.
Pääministeri Petteri Orpo halusi lähteä etsimään puheista Trumpin agendaa. Hän myös muistutti, että Trumpilla on omanlainen tapa puhua.
– Hän puhuu suoraan, täräyttelee asioita. Ja pitää erottaa, mitä hän puhuu ja mitä lopulta tehdään. Jos miettii näitä asioita eli Grönlantia, Panamaa ja Kanadaa. Taustalta voi löytää Trumpin agendan. Hän haluaa vahvistaa Yhdysvaltojen asemaa sekä kaupassa että turvallisuudessa, Orpo sanoi Ylen haastattelussa
Kärjistetään. Yhdysvalloilla on tällä hetkellä sotilastukikohta Grönlannissa, Venäjällä oli sotilaita Ukrainassa ennen helmikuuta 2022. Tammikuussa 2022 ei haluttu uskoa Venäjän hyökkäävän täydellä voimalla Ukrainaan. Niin maa kuitenkin teki.
Trumpin puheissa kaikuu pitkälti samanlainen imperialismin katku kuin Venäjän presidentin Vladimir Putinin. Suhtautuminen niihin on tyystin erilaista.
Eikä se mikään ihme ole. Suomi on sitonut itsensä paitsi Yhdysvaltain johtamaan sotilasliitto Natoon, myös kahdenvälisellä sotilassopimuksella Yhdysvaltoihin. Tällöin impulsiiviseksi ja imartelulle persoksi kuvaillun suurvallan johtajan puheisiin voi pienen liittolaisen olla vaikea reagoida.
Maailmanpolitiikan professori Teivo Teivainen sanoi jokin aika sitten KU:n jutussa, että Suomessa ulko- ja turvallisuuspoliittisiin puheisiin on tullut turvallisuuspoliittista joustoa.
– Suoraviivaisesti saatetaan lausua, että jos Suomen turvallisuus on uhattuna, kaikki muu on toissijaista. Tämä on näkynyt suhteessa ihmisoikeuksiin, kansalaisvapauksiin, perustuslakiin ja kansainvälisiin sopimuksiin, Teivainen muotoili.
Nato-jäsenyyden piti katkoa viimeisetkin suomettuneisuuden kahleet, jotka estivät Suomea puhumasta niin kuin haluttiin. Vuonna 2025 Nato-Suomessa varotaan suututtamasta suurvallan tulevaa johtajaa, joka puhuu hassuja. Millaiseksi sitä voi kutsua?
– Turvallisuuspoliittiseksi reagointijoustoksi, Teivainen vastaa.
lehti 