Vasemmistoliiton kansanedustaja Mai Kivelä vaatii toimia sukupuolittuneen verkkoväkivallan kitkemiseksi. Kivelä toteaa asiasta lähettämässään tiedotteessa, että verkkoväkivalta kohdistuu tutkimusten mukaan erityisesti nuoriin naisiin.
Hän muistuttaa siitä, että esimerkiksi vuoden 2023 kouluterveyskyselyn mukaan jopa lähes 38 prosenttia peruskoulua käyvistä tytöistä on kokenut seksuaalista häirintää verkossa.
Uhka demokratialle
”Julkisessa virassa toimivat naiset, kuten poliitikot, aktivistit ja toimittajat, ovat usein systemaattisen maalittamisen kohteina.”
Verkkoväkivallalla tarkoitetaan digitaalisessa ympäristössä tehtyjä, kohdetta häiritseviä tai hiljentäväksi tarkoitettuja tekoja, kuten trollaamista, ei-toivottuja seksuaalisia viestejä, uhkailua, vainoamista ja henkilötietojen luvatonta levittämistä.
– On muistettava, että naisten ja tyttöjen hiljentäminen muun muassa verkkoväkivallan keinoin on uhka myös demokratialle, Kivelä sanoo.
– Julkisessa virassa toimivat naiset, kuten poliitikot, aktivistit ja toimittajat, ovat usein systemaattisen maalittamisen kohteina verkossa sukupuolensa vuoksi.
Vaikea tunnistaa
Kivelä arvioi, että verkkohäirintä ja -väkivalta ovat laajalle levinneitä ilmiöitä, joilla on vakavat ja kauaskantoiset seuraukset.
– Jotta kaikkien sukupuolten on mahdollista osallistua yhteiskuntaan sekä hyödyntää teknologian tarjoamia mahdollisuuksia, verkkoväkivaltaa on kitkettävä ja verkkoon on luotava turvallisia tiloja. Tähän tarkoitukseen tarvitaan sitovaa lainsäädäntöä ja verkkoväkivallan asettamista virallisen syytteen alaiseksi, Kivelä toteaa.
Hän painottaa sitä, että kun verkkoväkivallan uhrille ei ole selvää, mikä rikosnimike häneen kohdistuvan teon kohdalla on kyseessä, voi ilmiön tunnistaminen olla vaikeaa ja kynnys rikosilmoituksen tekemiseen korkea.
Kivelä jätti asiasta tänään keskiviikkona hallitukselle kirjallisen kysymyksen. Hän kysyy hallituksen aikeista verkkoväkivallan kriminalisoivan lainsäädännön suhteen.
uutiskirje 
