Valtiovarainministeriö (VM) on julkaissut kevään 2025 taloudellisen katsauksensa. VM ennustaa Suomen bruttokansantuotteelle 1,3 prosentin kasvua vuonna 2025, ja kasvun odotetaan jatkuvan 1,6 %:lla vuonna 2026. Vuonna 2027 kasvuksi ennustetaan 1,5 prosenttia. VM:n mukaan kasvua tukevat inflaation hidastuminen, korkojen lasku, rakentamisen elpyminen, energiasiirtymä ja puolustushankkeet.
Julkisen talouden velkasuhde sen sijaan jatkaa VM:n arvion mukaan nousuaan. Julkinen velkasuhde suhteessa BKT:hen nousee yli 85 prosenttiin vuonna 2025 ja kasvaa asteittain lähes 90 prosenttiin vuoteen 2029 mennessä.
Pääekonomistilta murska-arvio
– Vaikka talouteen ennustetaan kasvua, niin silti velkasuhde jatkaa kasvuaan aika merkittävästi, toteaa työmarkkinakeskusjärjestö STTK:n pääekonomisti Patrizio Lainà KU:lle.
Hän huomauttaa, että Suomen julkisen talouden alijäämät pysyvät pääministeri Petteri Orpon (kok) hallituksen aikana suurempina kuin kertaakaan edellisen hallituksen aikana, lukuun ottamatta koronavuotta 2020.
Julkisyhteisöjen rahoitusalijäämä oli vuonna 2024 peräti 4,4 prosenttia BKT:sta, ja vaikka sen ennakoidaan pienenevän, se pysyy koko ennustejakson ajan yli 3 prosentissa.
– Onhan tämä hälyttävää. Hallituksen tekemät sopeutustoimet ovat heikentäneet talouskasvua merkittävästi. Velkaantumistakaan ei olla saatu kuriin. Jos tavoitteena oli velkasuhteen taittaminen ja velkaantumisen lopettaminen, niin tällä hetkellä ollaan lähempänä koronapandemian aikaista velkaantumista kuin velkaantumisen katkaisemista, Lainà kommentoi.
Patrizio Lainàn mielestä mielenkiintoisinta VM:n katsauksessa on julkisen talouden osuus ja hallituksen päätösten vaikutus julkisen talouden kehitykseen.
– Hämmästyksekseni huomasin, että julkinen talous ei vahvistu tippaakaan näillä hallituksen päätöksillä. Jos jostain, niin siitä pitäisi hälytyskellojen soida: tämä hallitus on törsännyt veronkevennyksillä ja menolisäyksillä kaiken sopeutuksen pois, Lainà lataa.
Hänen mielestään hallitus on jopa toiminut täysin päinvastaisesti kuin lupasi: rajut julkisen talouden sopeutustoimet ovat osuneet matalasuhdanteen aikaan, ja niiden myötä työttömyys on vain kasvanut ja työllisyysaste heikentynyt. Työllisyydessä ei VM:n arvioiden mukaan päästä koko hallituskauden aikana edes vuoden 2023 tasolle.
– Kyllähän sitäkin voidaan pitää aika surkeana suorituksena, että tämäkään tavoite ei ole toteutumassa korkeasta velkaantumisesta huolimatta, Lainà kommentoi.
VM:n havainto on tältä osin linjassa Uuden talousajattelun keskuksen (UTAK) huhtikuussa julkaiseman Onko lääke vaarallisempi kuin tauti? -selvityksen havaintojen kanssa.
Selvityksen mukaan hallituksen sopeutustoimet lisäävät valtion velkaantumista sen vähentämisen sijaan. STTK:n Patrizio Lainà oli eräs selvityksen laatijoista.
Mistä kasvua?
Orpon hallituksen ohjelmaa on hallituspuolueiden edustajien toimesta kehuttu hyväksi, ja etenkin hallituksesta on korostettu ohjelman kasvutoimia. Hallitus kehui syksyllä 2024 hallitusohjelman sisältävän yli 500 talouskasvua parantavaa toimenpidettä.
– Jos tämä hallitusohjelma sisälsi niin paljon kasvutoimia, niin missä ne tulokset sitten ovat, kysyy STTK:n pääekonomisti.
– Sopii kysyä, miksi hallituksen piti kautensa puolivälissä järjestää erikseen tällainen kasvuriihi? Nämä sadat kasvutoimet eivät selkeästi riittäneet, vaan päinvastoin, ollaan taantumassa ja työttömyys lähestyy ennätyslukemia. Hallituksella on valtava peiliin katsomisen paikka, Patrizio Lainà sanoo.
Valtiovarainministeriön mukaan työmarkkinoilla käänne parempaan tapahtuu viiveellä, ja työllisyys kasvaa selvästi vasta vuosina 2026–27. Työttömyysaste laskee ministeriön arvion mukaan 7,9 prosenttiin vuonna 2027.
– Tämä on optimistinen arvio. Jos talous kehittyy ennusteen mukaan, niin ehkä voidaan päästä näihin lukemiin. Myös hallituksen sopeutustoimien haitalliset vaikutukset pienenevät ajan kuluessa, Patrizio Lainà sanoo.
”Jos hallitusohjelma sisälsi niin paljon kasvutoimia, niin missä ne tulokset sitten ovat?”
Valtiovarainiministeriö esittää katsauksessaan myös negatiivisempia skenaarioita. Perusuran lisäksi skenaarioina ovat kauppasota ja globaali taantuma.
– Itse näkisin realistisena, että kyllä Yhdysvaltojen presidentti Donald Trumpin aloittama kauppasota jonkin verran tässä äityy. Valtiovarainministeriön perusskenaario on sikäli turhankin optimistinen, Lainà toteaa.
Hän kuitenkin kiittää VM:ää siitä, että ministeriö esittää erilaisia skenaarioita talouden kehitykselle.
– Tässä kuitenkin on valittu perusskenaarioksi se optimistisin skenaario, jossa oletetaan, että aika pitkälti pystytään välttämään kauppasodan heikentävät vaikutukset. On kuitenkin aivan realistista, että myös kauppasodan skenaario oltaisi voitu ottaa perusuraksi.
Hyvää VM:n katsauksessa on Patrizio Lainàn mukaan sekin, että inflaation odotetaan laantuvan ja korkojen laskevan.
– Se on myönteistä ostovoiman kehityksen kannalta. Myös vaihtotase on tasapainossa ja jopa lievästi ylijäämäinen. Siinä suhteessa Suomen velkakestävyys ei ainakaan heikkene, Lainà toteaa.
uutiskirje 
