Suomessa on elää noin tuhat ihmistä kadulla, ja lähes neljätuhatta ihmistä ilman omaa kotia. Lisäksi etenkin nuorilla on piiloasunnottomuutta, joka ei näy tilastoissa. Asunnottomaksi on vaarassa luisua yhä uusia ihmisryhmiä.
Asunnottomien määrä nousi yli kymmenyksellä vuodesta 2023 vuoteen 2024, kun se oli vuodesta 2012 puolittunut.
Asunnottomuus- ja päihdetyötä tekevän Sininauhasäätiön toimitusjohtaja Kimmo Karvosen mukaan tilanne johtuu paitsi asumis- ja toimeentulotuen leikkauksista ja elinkustannusten noususta, myös soteuudistuksesta.
Karvonen puhui keskiviikkona säätiön järjestämässä tilaisuudessa, joka järjestettiin Helsingin Mäkelänkadun Pessi-asumispalveluyksikön tiloissa.
– Kun sosiaalipalvelut ovat siirtyneet kaupungeilta hyvinvointialueille, siellä ei välttämättä ole enää samaa kosketuspintaa näihin asiakkaisiin, Karvonen sanoi.
Läheskään kaikilla ei ole päihdesairautta tai elämänhallinnan ongelmia.
Kadulla asuminen tulee kaikilla tavoin kalliiksi
Sininauhasäätiön selvityksen mukaan kadulla oleva ihminen maksaa yhteiskunnalle noin 40 000 euroa vuodessa muun muassa sairauskuluina – inhimillisestä hinnasta puhumattakaan. Vuosi asumisyksikössä ei tule juuri sen kalliimmaksi.
– Vuosi asumisyksikössä maksaa yhteiskunnalle 200 euroa enemmän kuin vuosi kadulla, Karvonen vertasi.
Kun ihminen siirtyy itsenäisempään asumiseen, vuosikustannus ensin lähes puolittuu, kunnes itsenäisessä asumisessa on enää alle puolet siitä, mitä yhteiskunnalle maksaa yhden ihmisen kadulla asuminen vuodessa.
Karvonen kertoi myös, että osa Sininauhasäätiön kuntouttamista ihmisistä työskentelee nykyisin esimerkiksi lähihoitajina.
Asunnottomat viettävät keskimäärin kuusi yötä vuodesta sairaalassa, kun sama luku on verrokkiryhmällä 0,5. Myös psykiatrinen erikoissairaanhoito ja vankeinhoito tulevat kalliiksi. Vankilasta vapautuu suoraan asunnottomaksi noin tuhat ihmistä vuodessa.
Laskelmissa on käytetty Sosped Keskus Oy:n vaikutusten arviointiin kehittämää työkalua, ja laskelmia on rikastettu Sininauhasäätiön toiminnassa kerätyllä datalla.
Britanniassa lapsiperheiden asunnottomuus on jo johtanut lasten kuolemiin.
Suomessa toistasataa asunnotonta lapsiperhettä
Asunnottomuus uhkaa nyt matalapalkka-alojen työntekijöitä, yksinhuoltajia, opiskelijoita, työttömiä, maahanmuuttajia, erityisryhmiä ja eläkeläisiä, joiden osuus asunnottomista on jo kasvanut. Läheskään kaikilla ei ole päihdesairautta tai elämänhallinnan ongelmia, rahat eivät vain riitä.
Sininauhasäätiön kehitysjohtaja Leena Rusi muistutti, että yksinelävien lisäksi Suomessa on myös 110 asunnotonta lapsiperhettä. Esimerkiksi Britanniassa lapsiperheiden asunnottomuus on jo johtanut lasten kuolemiin.
– Tähän emme varmaankan halua Suomessa mennä, Rusi totesi.
Perinteisesti Suomessa on ollut laaja konsensus siinä, että jokaiselle kuuluu asunto. Rusin mukaan Suomen menestyksekästä ”asunto ensin” -mallia ja -politiikkaa on ihailtu maailmalla, ja varoitettu romuttamasta hyvää kehitystä.
– Kohtuuhintaisten asuntojen puute, korkeat asuin- ja elinkustannukset sekä näistä johtuvat maksuhäiriömerkinnät ja vuokrarästit, Rusi summasi asunnottomuuden syitä.
Sininauhasäätiön saamien yhteydenottojen määrä on moninkertaistunut vuoden aikana, ja häätöjä oli vuonna 2024 neljänneksen enemmän kuin vuonna 2023.
– Tarvitaan ennaltaehkäisevää asumis- ja talousneuvontaa ja lisää kohtuuhintaista asumista – sekä poliittista tahtoa, Rusi listasi toimenpiteitä asunnottomuuden lopettamiseksi.
lehti 