Tanskalaisen taloustieteilijän Henrik Klevenin ja hänen kollegojensa vuonna 2023 julkaisema tutkimus oli avainasemassa, kun hallitus runnoi puoliväliriihessään läpi suurituloisten veronkevennyksen. Asiasta kerrottiin KU:n tuottamassa Raha, talous ja politiikka -podcastin uusimmassa jaksossa.
Uuden talousajattelun keskuksen toiminnanjohtaja Lauri Holappa huomauttaa, että yleensä yhteen tutkimukseen nojaavat perustelut on ammuttu nopeasti alas.
– Mutta nyt Klevenin tutkimus tuli täysin dominoivaksi, Holappa sanoo podcastissa.
Samaan yhteen tutkimukseen ovat Holapan mukaan nojanneet niin Elinkeinoelämän tutkimuslaitos Etla kuin Suomen Pankkikin. Holappa ja podcastin toinen vakiovieras, tutkimusyksikkö Biosin ekonomisti Jussi Ahokas, antavat tunnustusta Etlan toimitusjohtajalla Aki Kangasharjulle, joka teki suuren pohjatyön veronkevennysten ajamisessa.
– Kangasharju laittoi pökköä pesään ja alkoi tuutata kirjoitusta toisensa perään Etlan sivuille. Niissä väitettiin, että akateeminen kirjallisuus sanoo näin. Tämän jälkeen Kangasharjuun alettiin viitata monissa paikoissa. Viime vuodenvaihteessa tuli EK:n vaatimuslista, jossa taas viitattiin Kangasharjun kirjoitukseen.
– Tässä luotiin itseensä viittaava ikiliikkuja, jossa ainoa Klevenin vuoden 2023 tutkimus oli lähes ainoa tirkistyskulma ulkomaailmaan.
Klevenin tutkimus ui myös Suomen Pankin taustamateriaaleihin, jotka se toimitti Risto Murron ”kasvutyöryhmälle”.
Ahokas kuvaa Klevenin tutkimuksen soveltamista talouspolitiikan ohjauksessa lopulta hyvinkin arveluttavaksi. Tutkimuksessa on tutkittu hyvin pitkää aikaväliä, mikä ei tue valtiovarainministeriön näkemystä veronkevennysten melko nopeasta itsensä rahoittavuudesta.
VM:n uskottavuus pelissä
Uusimmassa jaksossa Holappa ja Ahokas käsittelevät enemmänkin valtiovarainministeriön roolia talouspoliittisessa keskustelussa. Vielä alkuvuodesta VM:n kansliapäällikkö Juha Majanen ilmoitti Helsingin Sanomien haastattelussa, että suuriin veronkevennyksiin ei ole varaa.
Kehysriihen jälkeen samainen Majanen perusteli mittavia veronkevennyksiä, että ne rahoittavat itsensä niin kutsuttujen dynaamisten vaikutusten kautta. VM:n linjauksiin saadaan lisäselvyyttä vappuaattona, jolloin se julkaisee taloudellisen katsauksensa. Holappa pitää varmana, että Klevenin tutkimuksella tulee olemaan keskeinen rooli taustapapereissa.
Joka tapauksessa valtiovarainministeriön integriteetti puolueettomana talouspolitiikan valmistelijana on murenemassa. Ahokas viittaa VM:n aiemmin esittämiin työllisyyslukuihin, joilla hallitus on perustellut kahden ensimmäisen vuoden leikkauspolitiikkaansa. Niiden piti luoda uusia työpaikkoja.
– Todellisuudessa hallituskaudella on tullut 60 000 työtöntä lisää ja nyt on noin 50 000 työllistä vähemmän kuin hallituksen aloittaessa. Sitten VM:stä sanotaan, että laskennallisesti hallitus on luonut 90 000 uutta työllistä. Tämä ristiriita syö päivä päivältä ministeriön uskottavuutta, Ahokas tiivistää.
Samalla VM:llä on toinenkin iso ristiriita. Leikkausten vaikutuksia se on arvioinut hyvin pienellä finanssipolitiikan kertoimella, minkä vuoksi ministeriö ei katso niiden vaikuttavan negatiivisesti talouskasvuun. Utakin tuoreessa selvityksessä puolestaan nostettiin esiin, että leikkaukset leikkaavat Suomen talouskasvua ja kiihdyttävät velkaantumista. Ero johtuu ennen kaikkea finanssipoliittisen kertoimen suuruudesta.
Holappa hämmästelee, kuinka pienellä kertoimella ministeriö uskaltaa arvioida leikkausten vaikutuksia.
– Sen sijaan näissä rakenteellisissa veronalennuksissa on menty maksimiarviolla niiden itsensä rahoittavuuden kohdalla.
Koko keskustelun voi kuunnella mm. Spotifysta tai Youtubesta.
lehti 