Suomen Lähi-idän instituutin säätiön tutkija, yhteiskuntatieteiden maisteri Antti Tarvainen väittelee tänään perjantaina tohtoriksi Helsingin yliopistolla. Hänen väitöskirjansa Silicon Palestine – An Inquiry into the Entanglements of Innovation and Settler Colonialism käsittelee innovaatiotaloutta globaalista näkökulmasta. Väitöskirjassa ”Pii-Palestiina” ulottuu Israel/Palestiinasta Kalifornian Piilaaksoon ja Persianlahden teknologiakeskittymiin.
– Toivoisin, ettei innovaatiotaloutta nähtäisi vain teknologisen toiminnan ja talouden alueena, Antti Tarvainen kertoo KU:lle.
Hänen mukaansa innovaatiotalous ja kasvuyritykset pitäisi nähdä toimintakenttänä, jossa valtion väkivaltakoneisto ja kolonialismi ovat keskeisessä roolissa.
– Se, mitä tapahtuu Palestiinassa, on kirkastuma niistä mekanismeista, jotka ovat vaikeammin hahmotettavissa jossain muualla.
Myös esimerkiksi Kalifornian Piilaakso on hyvin riippuvainen sotilasteknologian investoinneista.
– Kun katsotaan globaalisti sitä, mille aloille kasvuyrityksiä perustetaan ja minne investoinnit suuntautuvat, siinä nähdään siirtymää kohti väkivallan kenttää.
Globaali Palestiina
Antti Tarvainen kertoo havainneensa väitöskirjaa tehdessään, että talouden ja vallan ymmärtämisen kannalta Palestiina ei ole periferia. Päinvastoin: Palestiina on itse asiassa keskus, jonka kautta voidaan ymmärtää innovaatiotaloutta laajemmin, mukaan lukien innovaatiotalouden historiaa ja sen poliittista ulottuvuutta.
– Innovaatiotalouden kannalta Palestiina on globaali tila.
Toinen hänen tutkimuksessaan esille tullut asia on uusi tapa katsoa innovaatiotaloutta.
Innovaatiotalouden kannalta Palestiina on globaali tila.
– Yleisesti innovaatiotaloutta katsotaan uusliberaalin tulkintakehyksen kautta. Ajatellaan, että kyse on sääntelyn purkamisesta ja valtion väistymisestä, yksilöiden kilpailusta. Se, mitä tutkimuksessani opin, oli että Israelin innovaatiotaloudessa asuttajakolonialistinen valtio on itse asiassa hyvin keskeisessä roolissa.
Innovaatiotalous ja teknologiayritykset luovat merkityksiä asuttajakolonialistisille valtioille. Se herättää eloon niiden perustavanlaatuisia myyttejä, kuten mielikuvan Pohjois-Amerikan rajaseutujen pioneereista ja cowboysta. Samalla uusintuvat tarinat siitä, kuinka Israel ”saa aavikon kukkimaan”.
– Kyse ei siis ole niinkään merkitysten ryöstämisestä, vaan väkivaltaisesta poliittisen maailman uudelleensynnystä.
Tarvaisen mukaan teknologia- ja kasvuyritykset ovat yksi osa Israelin sotilasteollista kompleksia, joka puolestaan tukee maan vientitaloutta. Esimerkiksi Israelissa kehitettyä, palestiinalaisen väestön kontrolloimiseen käytettävää kulunvalvontateknologiaa sovelletaan siviilipuolella esimerkiksi urheilutapahtumissa ja konserteissa. Näin sotilasteknologian kehittäminen kasvuyrityksissä tukee myös Israelin kansantaloutta.
Kilpailuvaltion pioneerit
Israel ryhtyi rullaamaan läpi 1985 valtavia uusliberalistisia uudistuksia valtiontaloudessa Shimon Peresin ja Jitzhak Shamirin hallitusten johdolla. Nämä uudistukset tekivät Israelista entistä enemmän kilpailuyhteiskunnan.
Aina ei ollut näin. Varhaisen sionismin eräs tunnetuimmista ilmiöistä oli 1900-luvun alussa perustettu kibbutsi-liike, jossa juutalaiset ympäri maailmaa muuttivat Palestiinaan ja perustivat kollektiivitiloja eli kibbutseja, joiden tavoitteena oli ottaa maa haltuun palestiinalaisilta. Niissä viljeltiin maata, joka oli – kuten kaikki muukin omaisuus kibbutsilla – juutalaisten asuttajien yhteisessä omistuksessa. Kibbutsit olivat yhteisöllisyyttä ja israelilaisuutta luovia ja uusintavia rakenteita.
Antti Tarvainen sanoo, että startup on ottanut kibbutsin paikan israelilaisessa itseymmärryksessä.
Kibbutsi edustaa pioneerihenkeä, maan haltuunoton ja uudisraivaavan israelilaisen kansalaisen synnyttämistä. Tämä ajatusmalli on 2010-luvulta alkaen siirtynyt startup-yrityksiin. Nykyajan pioneerit eivät tässä ajattelussa viljele maata, vaan kehittävät koodia. Paradoksaalisesti uusliberaali kapitalismi tuottaa uudelleen suurta tarinaa valtiosta.
– Heprean kielessä sana halutz, jolla tarkoitetaan varhaisia kibbutsnikkeja, jotka muuttivat Palestiinaan 1900-luvun alussa. Nyt tätä samaa sanaa käytetään israelilaisista startup-sankareista, Tarvainen havainnollistaa.
Kibbutsit, startup-yritykset ja Kalifornia muodostavat myös pitkän historiallisen kaaren.
– Jo 1920-luvulla kalifornialaiset insinöörit tulivat kibbutseille auttamaan sionisteja kehittämään maanviljelyteknologioita ja auttamaan Palestiinan kolonisaatiossa. Tämä Kalifornia-yhteys on olemassa edelleen: nyt Piilaakson insinöörit tulevat auttamaan startup-yritysten rakentamisessa, Antti Tarvainen sanoo.
Tienestejä kuolemalla
Antti Tarvaisen väitöskirjan viimeinen osio käsittelee Gazan kansanmurhaa ja sitä, kuinka se on vaikuttanut Israelin innovaatiotalouteen
– Se tekee näkyväksi sellaisia väkivallan muotoja, jotka ovat aikaisemmin olleet piilossa. Innovaatiotalouden tuotteet ottavat brutaaleimman mahdollisen muodon Gazassa, Tarvainen sanoo.
Tämä brutaalius näkyy siinä, että gazalaiset eivät ole enää Israelille ja teknologiayrityksille halpatyövoimaa. Aikaisemmin Gazassa on ollut pieniä teknologiakeskuksia, jotka ovat toimineet myymällä työvoimaa israelilaisille yrityksille.
– Ne ovat kaikki murskana. Gazan kaikki yliopistot ovat murskana. Siellä ei ole enää teknologiatyöntekijöitä. Se, miten gazalaiset tuottavat lisäarvoa innovaatiotalouteen, on kuolemalla. Gazan tuhoamisessa näkyy se, miten innovaatiotalous osaa tuottaa arvoa suoraan kuolemasta.
Gazan asukkaat ovatkin olleet teknologiayhtiöiden testi- ja kehityskentän ja markkinointipuheiden kohteena.
– Haastattelin israelilaisia pääomasijoittajia väitöskirjaani varten marraskuussa 2024. Silloin sijoitukset alkoivat hiipua ja innovaatiotalous ajautui kriisiin. Tarvittiin siis uusi tarina investointien ylläpitämiseksi.
Uusi tarina oli se, että Gazasta syntyy seuraava tekoälyn vallankumous.
– Käytännössä se tarkoittaa sitä, että startupit ja Israelin asevoimat testaavat Gazassa tekoälyjärjestelmiä ja kehittävät niitä vientiin.
Antti Tarvainen kuvaa radikaaliksi sitä, että tässä tappamisen välineellistämisen kohteina eivät ole vain palestiinalaiset, vaan myös israelilaisten sotilaiden ja siviilien kuolemat kelpasivat markkinointimateriaaliksi.
– Pääomasijoittajat lähtivät kiertämään globaaleja pörssejä ja hakemaan uutta rahoitusta solidaarisuuden nimissä käyttämällä kuolleiden nimiä ja kuvia.
Kaikesta päätellen tämä on ollut hyvin menestyksekästä toimintaa. Viimeisimmät luvut israelilaisen sotilasteknologian viennin kehityksestä osoittavat, että 2024 oli alalle historian paras vuosi.
Se kertoo siitä, kuinka paljon kansainvälistä kysyntää ihmismaaleilla testatulle teknologialle on. Toisaalta se on myös tarina siitä, että palestiinalaiset kuolevat Gazassa kasvottomana massana.
– Heidän epäinhimillistämisensä mahdollistaa sen, että sen kautta markkinoidaan ja kehittämään sotilasteknologiaa. Palestiina on äärimmäinen reuna, joka näyttää laajemman ilmiön. Se ilmiö koskettaa meitä kaikkia, ja siinä mielessä Palestiina sijaitsee tulevaisuudessa, Antti Tarvainen toteaa.
Antti Tarvaisen väitöstilaisuus tänään perjantaina 6. kesäkuuta 2025 klo 12:00 Helsingin yliopiston Metsätalolla, Unioninkatu 40. Väitöstä voi seurata paikan päällä Helsingin yliopistolla tai etäyhteydellä.
Lue lisää: Palestiinan tulitauko on hauras – Asiantuntija ei ole optimistinen pitkän aikavälin rauhan suhteen