Avainsana: Eläke

Vuoden 2005 eläkeuudistus ei onnistunut tavoitteissaan nostaa eläkeikää ns. superkattuman avulla.

Työurien pidentäminen edelleen edellyttäisi Eläketurvakeskuksen erikoistutkijan Aart-Jan Riekhoffin mukaan toimia, joilla voidaan parantaa erityisesti vähän koulutettujen työllisyyttä ja hyvinvointia.

Elinkustannusten nousun osittaisesta kompensoinnista päätettiin kehysriihessä vasemmistoliiton esityksestä.

Hakijat hyötyivät 1 300 euroa vuodessa koko loppuelämänsä ajan.

Ministeri Hanna Sarkkisen mukaan tutkimuksissa on havaittu työllisyyden vahvistuneen lisäpäiväoikeuden menettäneissä ikäryhmissä, kun ikärajaa on nostettu.

Joudumme kaikki pitkään maksamaan Putinin hintoja, mutta erityisesti pienituloisia on tultava tässä tilanteessa vastaan, sanoo ministeri Hanna Sarkkinen.

Avioliitossa elävä, terve, hyvätuloinen ja työssäkäyvä nainen nauttii vanhuuseläkettä todennäköisesti muita pidempään. Korkein riski menehtyä on työkyvyttömyyseläkkeeltä vanhuuseläkkeelle siirtyneellä matalatuloisella miehellä, käy ilmi Eläketurvakeskuksen tutkimuksesta.

Eläketurvakeskus on laskenut, että esitys työeläkkeiden indeksikorotuksen muutoksesta saisi aikaan noin 2,5 miljardin euron kustannukset.

Ratkaisu on pienentää sitä prosenttia, jolla työeläkkeen kasvu leikkaa kansaneläkettä.

Yli puolet kansanedustajista allekirjoitti kiusalliseksi muuttuneen kyselyn.

Eläketurvakeskuksen mukaan suurituloiset pysyvät eläkkeelläkin suurituloisina, keskituloiset keskituloisina ja pienituloiset pienituloisina.

Moni palkansaaja aikoo jatkaa työssä yli vanhuuseläkkeen alaikärajan. Miehet ja korkeasti koulutetut aikovat siirtyä eläkkeelle muita myöhemmin, kertoo Eläketurvakeskuksen (ETK) uusi tutkimus.

Kauniaisissa oli 80 prosenttia suurempi kuukausieläke kuin muualla keskimäärin.

Tutkijan mukaan huoli eläkkeiden riittävyydestä voi liittyä naisten keskimäärin matalampaan eläketasoon. Matalan eläketason syynä ovat usein naisten pienemmät ansiotulot.

Julkisuudessa on näkynyt eniten poliitikkojen riitely. Taustalla moni merkittävä asia on edennyt.

Kommentti: Työmarkkinajärjestöjen karille ajamisesta seuranneessa jälkipyykissä ei ole juuri uutta. Tilaisuuden tullen työmarkkinajärjestöjen ja hallituksen yhteistyön vastustajat ovat hautaamassa yhteistyötä.

Keskusjärjestöt esittivät kariutuneissa neuvotteluissa muutosturvan parantamista ja mahdollisuutta lyhyempään työaikaan 55 vuotta täyttäneille. EK olisi poistanut eläkeputken kokonaan.

Työmarkkinajärjestöjen yritys sopia ikääntyneiden työllisyydestä karahti kiville.

Mahdollinen ratkaisu vaatii vielä hyväksynnän järjestöjen hallinnoista. Palkansaajapuolella hallintoja on kutsuttu koolle heti tiistaiksi.

Työmarkkinajärjestöillä viimeinen päivä neuvotella ikääntyneiden työllisyydestä.

Hallitus antoi budjettiriihessä työmarkkinajärjestöille mahdottomalta näyttävän tehtävän. Niiden pitäisi marraskuun loppuun mennessä toteuttaa reformi, jolla työllistetään 10 000–12 000 ikääntyvää. Hallitus tekee...

Työttömien keskusjärjestön hallitus vastustaa työttömien eläkeputken leikkaamista.

Julkinen keskustelu työllisyyden vahvistamiseksi pyörii liiaksi lisäpäivien ympärillä

Vaikka ehdotettu muutos voi lisätä joidenkin eläkeläisten työntekoa, veroetu voi houkutella toisia ennenaikaisesti eläkkeelle.

Koronaviruksen aiheuttamat ongelmat eivät juuri ole vaikuttaneet kansalaisten luottamukseensa eläketurvaa kohtaan.

Perhevapaiden epätasainen jakautuminen ja pitkät jaksot kotihoidontuella kasvattavat eroa miehiin.

Eläkeuudistuksen vaikutus alkaa näkyä. Työurat pitenevät odotetusti.

Kelan rekisteritietojen mukaan 14 957 pienituloista eläkeläistä voisi saada takuueläkettä.

”Lisäpäiväoikeuden leikkaaminen on työttömyysturvan leikkaamista.”

Kokoomus kävi lisäbudjettikeskustelussa ”vappusatasen” kimppuun.