Koirat haukkuu, karavaani kulkee, kuuluu vasemmistoliiton kansanedustajan Hanna Sarkkisen arvio päättyneestä eduskuntasyksystä.
Hallitus on saanut monia asioita vietyä eteenpäin, viimeisimpänä se vei läpi oppivelvollisuuden laajentamisen. Sen myötä toisesta asteesta tulee nuorille täysin maksuton ja samalla oppivelvollisuusikä pitenee 18 ikävuoteen.
Kolikon toinen puoli näyttää sitten erilaiselta.
”Asiat ovat edenneet hyvin.”
– Tätä syksyä on toisaalta paljon leimannut kohina, päällimmäisenä on mielessä [ulkoministeri Pekka] Haaviston asia, nahistelut julkisuudessa. Ne ovat hyvin valitettavia. Iso kuva on kuitenkin se, että asiat ovat edenneet hyvin.
Samaan aikaan kun lehtien palstoja täytti Haaviston tapaus, äänesti eduskunta melkoisessa mediahiljaisuudessa oppivelvollisuuden laajentamisesta. Sarkkista asetelma hieman huvitti.
– Eipä siitä juuri mitään ollut uutisissa. Monesti rakennepoliittiset asiat ovat niin laajoja, että niihin on vaikea tarttua julkisuudessa tai ihmisten nähdä niiden merkitystä. Yksittäiset kysymykset usein politisoituvat ja varsinkin asiat, jotka henkilöityvät, Sarkkinen pohtii.
Korona kaiken keskellä
Sarkkinen nostaa esiin, että hallitus on vienyt asioita eteenpäin keskellä koronapandemiaa. Suomessa koronatilanne alkoi syksyllä jälleen heikentyä, ja joulukuussa on alkanut kuulua vaatimuksia valmiuslain käyttöönottamisesta.
– Kaiken keskellä on koronatilanne, joka vie todella paljon aikaa ja huomiota. Silti tänä syksynä on pystytty viemään eteenpäin hallituksen muita hankkeita ja hoitamaan samaan aikaan koronatilannetta. Sanoisin, että se on melkoinen saavutus, Sarkkinen tiivistää.
Syksy onkin osoittanut hallituksen päätöksentekokyvyn hyvin vaikeissakin paikoissa, Sarkkinen sanoo. Esimerkkeinä hän mainitsee joulukuun puolivälissä tehdyn päätöksen yli 55-vuotiaiden työllisyyden vahvistamiseksi ja sote-uudistuksen etenemisen.
– Tämä eläkeputkiasia oli meille vaikea, mutta saimme lopputuloksen, jonka pystyimme hyväksymään. Sote on saatu hallituksen esityksenä annettua eduskunnalle. Siinä on todella paljon vaikeita ja ristiriitaisia näkökulmia [hallituspuolueiden kesken].
– Asiat etenevät ristiriidoista huolimatta. Niitä kyetään sovittelemaan yhteen.
Kaksi ilmiötä
Eduskunnan repivästä keskustelukulttuurista on syksynkin aikana puhuttu. Sarkkinen näkee ilmiössä kaksi puolta. Toinen liittyy perussuomalaisten hajoamiseen, joka tapahtui viime vaalikaudella.
– Se on enemmän kärjistänyt keskustelukulttuuria. On rasistista puhetta, eikä aina pysytä tosiasioissa. Se on oma ilmiönsä.
Toinen ilmiö puolestaan ei liity perussuomalaisiin, vaan ideologioihin. Sarkkinen mainitsee esimerkkinä eduskunnan käymän keskustelun sote-uudistuksesta.
– Sote-keskustelussa näkyi isot ideologiset erot. Onko ideologiset erot selkeäksi tuova, välillä kiihkeäkin keskustelu hyvä vai huono. Se varmaan riippuu vastaanottajasta.
– Toisaalta sen voi nähdä niin, että se on turhaan polarisoivaa tai ei-toivottavaa. Samalla voi nähdä, että se tuo erot selkeästi esiin, Sarkkinen pohtii.
Sarkkinen ei pidä pahana, että välillä tylsähköön poliittiseen keskusteluun tulee väriä.
– Mutta missä menee raja, jossa se menee liian pitkälle, on tietysti veteen piirretty viiva. Sitä voi olla vaikea nähdä eduskunnan sisältä.
Vaikea eläkeputki
Monelle vasemmiston kannattajalle oli vaikea hyväksyä hallituksen tekemää päätöstä niin sanotun eläkeputken poistamisesta. Se poistuu asteittain ja vuonna 1965 syntyneet ovat ensimmäinen ikäluokka, jotka eivät sen piiriin enää pääse.
Kuten puolueen puheenjohtaja Li Andersson, myös Sarkkinen tunnustaa päätöksen olleen puolueelle vaikea.
– Monen puolueen hallituksessa kompromisseja pitää pystyä tekemään. Hallituksen politiikka ei ole täysin yhdenkään puolueen linjan mukaista. Ei ole salaisuus, että olemme suhtautuneet kriittisesti eläkeputken poistamiseen. Tämä on meille sellainen kohta, jossa joudumme tekemään kompromissin.
Sarkkinen pitää lopputulosta lopulta parempana kuin moni uskalsi toivoa. Hän huomauttaa, että putken poistuminen näytti jo syksyltä selvältä.
– Yli 55-vuotiaiden irtisanomiskynnystä nostetaan ja muutosturvaa ja palkkatukea parannetaan. Se on merkittävä asia. Työllisyys ei parane kestävästi sosiaaliturvaa leikkaamalla, mutta kokonaisuus on sellainen, että sen voi aidosti ajatella vahvistavan ikääntyneiden työllisyyttä ainakin nousukaudella, kun työvoimalle on enemmän kysyntää.
– On tärkeää, että muutos ei tule voimaan nyt keskellä taantumaa, vaan siinä on siirtymäjakso.
Sarkkinen huomauttaa, että eläkeputkipäätös osoitti vasemmistoliiton kykenevän vaikuttamaan hallituksen päätöksiin. Samalla tulee kuitenkin tunnustus tosiasioista.
– Pystymme viemään kovalla työllä hallituksen sisällä päätöksiä parempaan suuntaan. Mutta emme ole hallituksen suurin puolue. Ei meidän voimamme riitä kääntämään päätöksiä, jos muut hallituskumppanit eivät ole siinä mukana.
uutiskirje 
