Teollisuusliitto on julkistanut ensimmäiset tavoitteensa ensi vuoden eduskuntavaaleihin tänään keskiviikkona.
Teollisuusliiton asialistalta löytyvät muun muassa lakko-oikeuden rajoitusten korjaaminen, lakisääteisen vientimallin kumoaminen, työehtosopimusten yleissitovuuden vahvistaminen ja työmarkkinajärjestöjen jäsenmaksujen verovähennysoikeuden palauttaminen.
Liiton varapuheenjohtaja Turja Lehtonen korostaa kuitenkin KU:lle, että liitto ei lähde vaaleihin peruutuslistalla.
– Emme halua katsoa peruutuspeiliin, vaan tuulilasista suoraan eteenpäin. Teollisuusliiton tavoitteena ovat vakaat työmarkkinat, reilu kilpailu ja turvattu työntekijöiden asema, Lehtonen sanoo.
Emme halua katsoa peruutuspeiliin, vaan tuulilasista suoraan eteenpäin.
Teollisuusliiton selvityksen mukaan liiton jäsenet jättäisivät nykyisen, pääministeri Petteri Orpon (kok.) hallituksen luokalle. Kysyttäessä kouluarvosanaa hallitukselle 58 prosenttia teollisuusliittolaisista antaa alimman mahdollisen arvosanan 4. Kokonaiskeskiarvo hallitukselle on 4,9.
Hallituspuolueita äänestäneiden arviot eivät nekään ole mairittelevia. Perussuomalaisia äänestäneiden teollisuusliittolaisten keskiarvo hallitukselle on 7,2, kun taas kokoomuksen 6,7.
Lähes 80 prosenttia kertoi syksyllä 2025, että hallituspohjan vaihtaminen vaikuttaa heidän äänestyspäätökseensä.
Lakko-oikeuden ylilyönnit korjattava
Teollisuusliitto ei vaadi kaikkien nykyisen hallituksen työelämätoimien kumoamista, mutta pitää osaa muutoksista selvästi ylimitoitettuina.
Varapuheenjohtaja Lehtosen mukaan esimerkiksi poliittisten lakkojen rajoittaminen oli hallitukselta puhtaasti ideologinen ratkaisu, jonka tarkoituksena oli riisua palkansaajilta vaikuttamiskeinot ennen laajempia työelämäuudistuksia.
– Suomessa poliittiset lakot eivät ole olleet minkäänlainen ongelma koko maan historian aikana. Päinvastoin, ne ovat kuuluneet toimivan oikeusvaltion ja hyvinvointivaltion normaaliin toimintaan, Lehtonen jyrähtää.
Suomessa poliittiset lakot eivät ole olleet minkäänlainen ongelma koko maan historian aikana.
Teollisuusliitto vaatii laittomaan työtaisteluun osallistumisesta lankeavan henkilökohtaisen 200 euron sanktion kumoamista. Lisäksi hyvityssakot halutaan saattaa tasapainoon: työnantajan sopimusrikkomuksista ja työntekijäpuolen työrauharikkomuksista seuraavien sakkojen on vastattava toisiaan, ja sakkojen enimmäismäärä on madallettava pohjoismaiselle tasolle.
Vientimalli purettava, sovittelu uudistettava
Teollisuusliitto vaatii nykyisen hallituksen säätämän niinsanotun vientimallin kumoamista. Se tarkoittaa mallia, jossa valtakunnansovittelija ei voi tarjota työehtosopimuksiin palkankorotuksia, jotka ylittävät niinsanotun päänavaussopimuksen eli käytännössä Teollisuusliiton ja Teknologiateollisuuden työehtosopimuksen tason.
Varapuheenjohtaja Lehtosen mukaan kaikkien suomalaisten palkansaajien palkkakehityksen laskeminen yhden vientialaa edustavan liiton harteille on kohtuutonta – käytännössä se on estänyt palkoista ja työehdoista sopimisen kunkin alan omasta tilanteesta ja lähtökohdista.
– Sovittelujärjestelmä on rikki. Se ei tule kuntoon pienillä korjauksilla, Lehtonen toteaa.
Teollisuusliitto esittää valtakunnansovittelijan riippumattomuuden vahvistamista ja tasapuolisuuden varmistamista. Keskeinen vaatimus on, ettei sovittelijan käsiä pidä voida sitoa etukäteiseen kriteeristöön sovintoesityksen antamisessa.
Valtakunnansovittelijan toimiston yhteyteen pitää Teollisuusliiton mukaan perustaa lisäksi erillinen yksikkö taloudellisen tilannekuvan tuottamiseksi.
Luottamusmiesasema lakiin Ruotsin mallin mukaan
Teollisuusliitto esittää luottamusmiehen aseman vahvistamista lailla. Tällä hetkellä asema perustuu pääosin työehtosopimuksiin, mikä on antanut osalle työnantajista mahdollisuuden kieltäytyä yhteistyöstä. Mallina voisi Teollisuusliiton mukaan toimia Ruotsi, jossa oikeudet on turvattu erillisellä luottamusmieslailla.
Sovittelujärjestelmä on rikki. Se ei tule kuntoon pienillä korjauksilla.
Liitto vaatii myös ammattijärjestöjen jäsenmaksujen verovähennysoikeuden palauttamista täysimääräisesti. Lisäksi Teollisuusliitto esittää työehtosopimusten tulkintaetuoikeuden kääntämistä työnantajalta työntekijöille järjestäytymättömän kentän sopimuksissa.
Seuraavaan hallitusohjelmaan palkansaajan kunnianpalautus
Laajempana tavoitteena Teollisuusliitto ajaa palkansaajan aseman kokonaisvaltaista parantamista.
Turja Lehtosen mukaan suomalainen palkansaaja on ajettu ahtaalle jo vuosikausien ajan: kilpailukykysopimus, kela-maksut, sosiaaliturvan heikennykset ja maltilliset palkankorotukset ovat syöneet ostovoimaa, samalla kun työnantajamaksuja on kevennetty toistuvasti ja yrityksille on tarjottu verohelpotuksia.
– Suomalainen hyvinvointivaltio syntyy palkansaajien tekemästä työstä ja heidän maksamistaan veroista. Nousu lähtee siitä, että tavallisen palkansaajan ostovoima kasvaa ja usko tulevaisuuteen lisääntyy, Lehtonen toteaa ja korostaa, että suomalaisten ostovoiman viimeaikainen paraneminen on ollut ammattiliittojen sopimien TES-korotusten varassa.
Teollisuusliiton lopullinen eduskuntavaaliohjelma julkaistaan 10. kesäkuuta.
Lue lisää aiheesta: Velkajarrusta tulee työntekijöille palkkajarru, varoittaa Teollisuusliiton Lehtonen
uutiskirje 
