KU
  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Uusin lehti
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Arkisto
  • Tilaajapalvelu
  • Ilmoitukset

    Voit ilmoittaa KU:n verkossa myös kokouksista, tapahtumista, avoimista työpaikoista yms. Pääset selaamaan ilmoituksia viereisestä selaa ilmoituksia-linkistä.

    Lisää tietoja ilmoittamisesta verkossa ja aikakauslehdessä saat mediatiedoista.

    Perinteisiä tervehdyksiä voit jättää myös verkossa ilmoituspalvelussamme.

    • Selaa ilmoituksia
    • Mediatiedot
    • Ilmoituspalvelu
  • Yhteystiedot
    • Yhteystiedot
    • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset
KU

Kotimaa

Tutkimus: Joustava eläkeikä ei nostanutkaan eläkeikää – Julkiselle taloudelle kalliit taloudelliset kannustimet eivät pure

Suomalaiset valitsevat eläkkeen rahan sijaan.

Suomalaiset valitsevat eläkkeen rahan sijaan. Kuva: Jarno Mela

Vuoden 2005 eläkeuudistus ei onnistunut tavoitteissaan nostaa eläkeikää ns. superkattuman avulla.

Sirpa Koskinen
13.6.2022 12.15

Suomessa toteutettiin vuonna 2005 eläkeuudistus, jossa alinta eläkeikärajaa laskettiin 65 vuodesta 63 vuoteen. Samalla suomalaisia kannustettiin taloudellisesti jäämään eläkkeelle itselleen sopivaan aikaan 63 ikävuoden ja 68 ikävuoden välillä. Työnteon jatkamiseen alimman 63 ikävuoden jälkeen innostettiin aiempaa suuremmalla eläkekarttumalla.

Vuoden 2005 uudistus koski vuosina 1942-1954 syntyneitä.

Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen VATT:n ja Laboren tuore tutkimus osoittaa, että uudeksi normieläkeiäksi tuli uusi alaraja 63 vuotta ja joustava työssä jatkaminen toteutui vain hyvin vähäisessä määrin.

ILMOITUS
ILMOITUS
Täyden eläkkeen alaikäraja ohjaa siis edelleen kaikkein vahvimmin eläkkeelle jäämistä eli vahvemmin kuin julkiselle taloudelle kalliit taloudelliset kannustimet.

– Eläkeuudistusten tarkoitus on myöhentää eläköitymisikää, koska Suomessa väestö ikääntyy vauhdilla ja eliniänodote nousee. Eläkkeellä ollaan siis entistä pidempään ja siksi eläkeiän nostaminen on tärkeä talouspoliittinen tavoite, selvittävät VATT:n erikoistutkija Terhi Ravaska ja Laboren johtavan tutkijan Ohto Kanninen.

Uudistus ei onnistunut tavoitteissaan, vaan uudesta alaikärajasta tuli heti uudistuksen ensimmäisenä vuonna uusi eläkeiän normi.

– Uudistuksen myötä ennen 65 ikävuoden ikää eläkkeelle jääneiden osuus kasvoi peräti 47 prosenttiyksikköä. Kymmenen vuotta uudistuksen jälkeen suuri osa suomalaisista jäi eläkkeelle 63-vuotiaina, 65 vuotta oli menettänyt merkityksensä eläkeikänä ja 68 ikävuoteen saakka töissä jatkoi hyvin pieni määrä suomalaisia, tutkijakaksikko kertoo.

Vuoden 2017 eläkeuudistuksessa palattiin lähelle entistä

Tavoitteet jäivät tutkijoiden mukaan saavuttamatta monestakin syystä. Ensinnäkin 63-vuotiaina eläkkeelle jääneet saivat 9,6 prosentin euromääräisen korotuksen eläkkeeseensä verrattuna uudistusta edeltäneeseen järjestelmään. Tämä korotus kompensoi superkarttuman vaikutuksen 62-64-vuotiaiden joukossa.

– Paljon mediassa esillä ollut superkarttuma ei itse asiassa keskimäärin parantanut rahallisia kannustimia jatkaa työntekoa 62-64 vuotiaiden joukossa verrattuna aikaisempaan järjestelmään. Tutkimusjoukossamme 62-64-vuotiaiden keskuudessa työnteon rahalliset kannustimet itse asiassa laskivat 0,7 prosenttia, toteavat Ravaska ja Kanninen.

Suuret ikäluokat pääsivät nuorempina eläkkeelle

Kansainvälisessä tutkimuksessa on havaittu, että eläkkeelle jäädään yleensä heti kun täyteen eläkkeeseen oikeuttava ikä täyttyy. Näin kävi myös Suomen vuoden 2005 eläkeuudistuksessa, joka jäi välivaiheeksi Suomen eläkepolitiikassa. Vuoden 2005 uudistus koski vuosina 1942-1954 syntyneitä eli mahdollisti muun muassa suurten ikäluokkien eläköitymisen jo 63-vuotiaina. Vuonna 2017 toteutettiin seuraava eläkeuudistus, jossa eläkeikää alettiin nostaa vuonna 1955 syntyneistä alkaen siten, että vuonna 1965 syntyneiden kohdalla ollaan jälleen 65 vuoden eläkeiässä.

– Vuoden 2017 uudistuksessa palattiin itse asiassa lähemmäs ennen vuotta 2005 vallinnutta järjestelmää. Ensimmäisten vuosien tilastotietojen perusteella näyttää taas siltä, että eläkkeelle jäädään alimman täyteen eläkkeeseen oikeuttavan iän täyttyessä. Täyden eläkkeen alaikäraja ohjaa siis edelleen kaikkein vahvimmin eläkkeelle jäämistä eli vahvemmin kuin julkiselle taloudelle kalliit taloudelliset kannustimet, pohtivat Ravaska ja Kanninen.

Koko Jonathan Gruberin, Ohto Kannisen ja Terhi Ravaskan tutkimusartikkeli on juuri julkaistu taloustieteen arvostetussa Journal of Public Economics -julkaisussa.

ILMOITUS
ILMOITUS

Lue myös

Hanna Sarkkinen

Vasemmiston ministeri oikoo väärinkäsityksiä: Into leikata asumistuesta perustuu kolmeen myyttiin

RKP:n puheenjohtaja Anna-Maja Henriksson (vas), hallituksen muodostaja, kokoomuksen puheenjohtaja Petteri Orpo sekä perussuomalaisten puheenjohtaja Riikka Purra hallitusneuvotteluiden tiedotustilaisuudessa. Neuvotteluissa on neljäntenä puolueena mukana kristillisdemokraatit (ei kuvassa).

Hallitusneuvotteluissa esillä ay-maksujen verovähennyksen poisto, jota valtiovarainministeriö tukee – ”Tässä ollaan ideologisen oikeistopolitiikan ytimessä”

Valtiovarainministeriön kanta ay-maksujen verovähennyksen poistoon hämmästyttää – ”Ministeriöltä voisi edellyttää kelvollisia perusteluja”

Kokoomuksen puheenjohtaja Petteri Orpo menossa hallitusneuvotteluihin Säätytalolle Helsingissä.

Kommentti: Uusi hallitus voi aiheuttaa enemmän ongelmia kuin ratkaisee

Uusimmat

Hanna Sarkkinen

Vasemmiston ministeri oikoo väärinkäsityksiä: Into leikata asumistuesta perustuu kolmeen myyttiin

RKP:n puheenjohtaja Anna-Maja Henriksson (vas), hallituksen muodostaja, kokoomuksen puheenjohtaja Petteri Orpo sekä perussuomalaisten puheenjohtaja Riikka Purra hallitusneuvotteluiden tiedotustilaisuudessa. Neuvotteluissa on neljäntenä puolueena mukana kristillisdemokraatit (ei kuvassa).

Hallitusneuvotteluissa esillä ay-maksujen verovähennyksen poisto, jota valtiovarainministeriö tukee – ”Tässä ollaan ideologisen oikeistopolitiikan ytimessä”

Elsa Aaltonen 1923–2023

ILMOITUS
ILMOITUS

tilaa uutiskirje

Viikon luetuimmat

01

Valtio otti viisi miljardia velkaa korkojärjestelyihin, vaikka valtiovarainministeriön työryhmä oli suositellut tekemään toisin – ”Sitä on aika vaikea ymmärtää”

 
02

Kommentti: Jättäkää Inarijärvi rauhaan, miljonäärit

 
03

Vasemmistoliiton Minja Koskela pelkää, että taloudessa tehdään taas samat virheet

 
04

Tehdäänkö osa-aikatyötä, vaikka kokoaikatyötäkin olisi tarjolla? – PAM vastaa professori Hiilamolle

 
05

Valtiovarainministeriön kanta ay-maksujen verovähennyksen poistoon hämmästyttää – ”Ministeriöltä voisi edellyttää kelvollisia perusteluja”

 

tilaa lehti

ILMOITUS
ILMOITUS

Lisää uusimpia

Valtiovarainministeriön kanta ay-maksujen verovähennyksen poistoon hämmästyttää – ”Ministeriöltä voisi edellyttää kelvollisia perusteluja”

31.05.2023

Kommentti: Uusi hallitus voi aiheuttaa enemmän ongelmia kuin ratkaisee

31.05.2023

Vasemmistoliiton Li Andersson ärähti ehdotukselle poistaa ay-jäsenmaksujen verovähennysoikeus: ”Muutoksen tavoite on järjestäytymisasteen laskeminen”

30.05.2023

Kommentti: Jättäkää Inarijärvi rauhaan, miljonäärit

30.05.2023

Ylityö- ja vuoronvaihtokielto jatkuu yksityisellä sosiaalipalvelualalla – Hoitajat siirtyvät muualle, jos palkkaeroa ei korjata, ammattiliitosta sanotaan

30.05.2023

Vasemmiston kansanedustajat: ”Suomi ei voi enää jatkaa vaikenemista Turkin ihmisoikeusloukkausten edessä”

29.05.2023

Tehdäänkö osa-aikatyötä, vaikka kokoaikatyötäkin olisi tarjolla? – PAM vastaa professori Hiilamolle

29.05.2023

Turkin presidentinvaaleissa odotettu tulos – Suomen on rohkeasti palattava linjalle, jossa se nostaa esiin kurdien sorron, vaatii vasemmiston Arhinmäki

29.05.2023

Päivi Alasalmi alkaa olla Suomen murharouvien ykkönen

28.05.2023
ILMOITUS
ILMOITUS
ILMOITUS
ILMOITUS

KU logo



  • Yhteystiedot
  • Tilaajapalvelu
  • Mediatiedot
  • Palaute
  • Blogit
  • Ilmoituspalvelu

Sivuston käyttöä seurataan mm. evästein kävijäseurannan, markkinoinnin ja mainonnan toteuttamiseksi. Tietosuojaselosteessa kerrotaan sivuston käytännöistä ja yhteistyökumppaneista.

Tietosuoja
Yksityisyysasetukset

  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Etusivu
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Arkisto
  • Tilaajapalvelu
  • Ilmoitukset
    • Ilmoituksia
    • Mediatiedot
  • Yhteystiedot
    • Yhteystiedot
    • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset

Tervetuloa takaisin!

Kirjaudu sisään tilillesi:

Käyttäjätunnus on sähköpostiosoitteesi. Palauta salasanasi klikkaamalla tästä.

Ongelmatilanteissa ota yhteyttä asiakaspalveluumme. Vastaamme mahdollisimman pian.

Salasana unohtunut?

Salasanan palauttaminen

Syötä käyttäjänimesi tai sähköpostiosoitteesi salasanan palauttamista varten.

Kirjaudu sisään