Kelan viestintäkampanja vuonna 2011 lisäsi takuueläkkeen hakijoita 14 000–23 000 pienituloisella eläkeläisellä, kertoo tänään julkaistu Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen VATTin tutkimus. Kyseessä oli merkittävä potti pienituloisille eläkeläisille, sillä heidän vuotuiset eläketulonsa lisääntyivät keskimäärin noin 1 300 eurolla vuodessa.
Nyt julkaistu tutkimus on ensimmäinen, jossa tutkittiin viestinnän vaikutusta sosiaalietuuksien alikäyttöön suomalaisella aineistolla. VATTin tutkijoiden mukaan etuuksien alikäytön vähentäminen on merkittävää, koska alikäyttö heikentää yhteiskunnan suunnitteleman turvaverkon kattavuutta ja vaikuttavuutta. Erityisesti alikäyttö vaikuttaa jo ennestään heikommassa asemassa olevien toimeentuloon ja hyvinvointiin.
Sosiaalietuuksien alikäyttöä voidaan tutkimusten mukaan pienentää tarjoamalla tietoa etuuksista ja helpottamalla niiden hakemista.
Takuueläke astui voimaan vuonna 2011. VATT paneutui tutkimuksessaan siihen kohdistetun viestintäkampanjan vaikutuksiin.
Aikaisempaan kansaneläkkeeseen verrattuna minimieläke Suomessa nousi takuueläkkeen myötä runsaasta 500 eurosta 688 euroon kuukaudessa. Uusi takuueläke nosti jokaisen tätä pienempää eläkettä saaneen tuloja. Tähän joukkoon kuului erityisesti moni kansaneläkettä saava eläkeläinen.
Vähimmäiseläketaso nousi takuueläkkeen myötä merkittävästi. Nykyisin takuueläke on noin 855 euroa kuukaudessa.
Kirje, joka tehosi
Kela lähetti tammikuun 2011 lopussa osalle etuuteen todennäköisesti oikeutettuja eläkeläisiä kirjeen, jotta mahdollisimman moni takuueläkkeeseen oikeutettu osaisi hakea uutta etuutta. Kirjeessä kerrottiin takuueläkkeestä ja oikeudesta siihen. Kirje sisälsi myös esitäytetyn hakulomakkeen ja maksetun palautuskuoren. Kela siis tarjosi kirjeitse sekä tietoa uudesta etuudesta että helpotti etuuden hakemista.
– Kela onnistui merkittävästi vähentämään etuuden alikäyttöä viestintäkampanjallaan. Vertailimme kirjeen saaneita eläkeläisiä muihin samankaltaisiin eläkeläisiin, jotka eivät saaneet kirjettä. Kirjeen saaminen lisäsi todennäköisyyttä hakea takuueläkettä jopa 25–33 prosenttiyksikköä. Ilman Kelan kirjekampanjaa noin 14 000–23 000 eläkeläistä vähemmän olisi hakenut etuutta, kiteyttävät VATTin tutkijat Tuomas Matikka ja Tuuli Paukkeri kirjekampanjan tehon.
Heidän mukaansa kirjekampanja oli myös taloudellisesti edullinen keino vähentää etuuden alikäyttöä. Postittamisen kustannukset jäivät alle kahdeksaan euroon kirjeen avulla saatua lisähakijaa kohden.
Kirjeen saajien eläke nousi keskimäärin 109 euroa kuukaudessa ja 1 300 euroa vuodessa koko loppuelämän ajan.