Ihmiset rakastavat palveluja, eivät byrokratiaa. Kun Kainuun yhdeksän kunnan sosiaali- ja terveyspalvelut yhdistettiin, vanhuspalveluiden hallintoa oli kunnissa ollut 44 henkilötyövuotta. Kainuun hallintokokeilussa vanhustenhuollon hallintoa oli seuraavan vuoden alussa enää 14 henkilötyövuotta ja näin saatiin 30 henkilön verran voimavaroja palveluihin.
Vasemmistoliiton linja on ollut jo vuodesta 2005 lähtien vahva peruskunta, sillä se pystyy tarjoamaan parhaiten palvelut kuntalaisille. Epädemokraattisia hallintohäkkyröitä ei tarvita niin monta.
Sairaanhoitopiirit ovat välttämättömiä ja niiden pitää olla riittävän isoja, että ne pystyvät tasaamaan suuria kustannuksia. Yksi vaihtoehto olisi siirtää perusterveydenhoito ja sosiaalipalvelut sairaanhoitopiirien järjestettäväksi. Niiden valtuusto voitaisiin valita vaaleilla. Silloin olisi leveämmät hartiat ja lääkäreitäkin saataisiin paremmin reuna-alueille. Sen jälkeen voitaisiin puhua erilaisesta kuntarakenteesta.
Haluavatko kunnat siirtää 60 prosenttia päätösvallastaan ja rahoituksestaan valtiolle?
Kummallinen taistelu valtion ja kuntien välisestä tehtävien jaosta on taas alkanut. Oikeastihan ne molemmat ovat veronmaksajien rahoja. Paras-hanke kävi läpi kaikki palvelut, mutta vain pieniä muutoksia lopulta tuli. Kunnat olisivat silloinkin halunneet siirtää erikoissairaanhoidon valtion maksettavaksi. Sen siirtäminen olisi tehottominta kansantaloutta ajatellen, sillä se ohjaisi hoidonporrastuksen ihan väärille urille. Kuntien terveysasemilta alettaisiin siirtää potilaita erikoissairaanhoitoon kustannusten maksajan perusteella, eikä potilaan tarvitseman hoidon perusteella.
Eduskunnan sosiaali- ja terveysvaliokunta vieraili taannoin Norjassa, jossa muutos oli tehty ja siellä terveydenhuollon kokonaiskustannukset olivat nousseet hurjasti. Se ei ole kuntalaisten etu.
Sosiaali- ja terveyspalvelut ovat tiivis kokonaisuus. On siis pakko kysyä, haluavatko kunnat siirtää 60 prosenttia päätösvallastaan ja rahoituksestaan valtiolle. Mikä olisi kuntien liikkumavara sen jälkeen? Mitä tapahtuisi palveluille valtion johdolla?
Katsokaa, mitä tapahtuu työ ja elinkeinokeskusten toimistoverkolle. Sitä rakennetaan ministeriöstä ja esimerkiksi entisen Oulun läänin alueelle jää vain kaksi te-toimistoa ja muutamia sivupisteitä. Demokratiasta ei ole tietoakaan paikallistasolla.
Vasemmistolaisittain kiireisintä olisi miettiä, miten lähidemokratia hoidetaan uusissa peruskunnissa. Minä en jää kaipaamaan kepun yksinkertaisella enemmistöllä johtamia pieniä kuntia. Toivon, että jokainen puolue esittää oman kuntamallinsa ennen kuin kunnat antavat omat lausuntonsa. Silloin olisi myös oppositiossa olevien perussuomalaisten ja keskustan mallit kansan ruodittavana.
Kirjoittaja on uuden Oulun palvelujen järjestämisen toimikunnan puheenjohtaja.
uutiskirje 
