Rahoitusmarkkinavero on aiheuttanut tunnepitoisia reaktioita ennen muuta pankki- ja finanssiyrityksissä. Hallitus ei vielä ole ottanut kantaa EU:n piiristä tulleeseen esitykseen, jonka mukaan veroa kerättäisiin niin arvopaperi-, johdannais- kuin valuuttakaupoistakin.
Hallituspuolueiden kesken yhteisymmärrystä ei ole löytynyt ainakaan toistaiseksi. Vielä keväällä kokoomus kannatti veroa, mutta nyt on takki kääntynyt. Kokoomuksessa tuntuvat muutenkin puhaltelevan oikeistotuulet, jotka heiluttavat nyt myös puheenjohtaja-pääministeri Jyrki Kataista. Hallituspuolueista SDP, vasemmistoliitto ja vihreät kannattavat rahoitusmarkkinaveroa.
Hallituksen pitäisi ottaa kanta rahoitusmarkkinaveroon tällä viikolla. Jos yhdeksän maata sitoutuu hankkeeseen, niin valmistelu käynnistyy Saksan ja Ranskan johdolla. Suomen on syytä olla heti tässä vaiheessa mukana.
Hämmentävää on, miten voimakkaasti pankit reagoivat niille suunnattavaan todella pieneen veroon. Arvopaperikaupasta on tarkoitus periä 0,1 prosenttia veroa ja johdannaiskaupassa vero olisi 0,01 prosenttia. Nämäkö verot tosiaan kaatavat pankkeja, aiheuttavat markkinoilla sekasorron, kiihdyttävät työpaikkojen katoa ja vievät toimintoja ulkomaille?
Pelottelu on hyvä ase, mutta sitäkin pitää osata käyttää. Kauppalehden (2.10.) mukaan OP-Pohjolan pääjohtaja Reijo Karhinen ennakoi uuden veron olevan ”kuolinisku suomalaiselle osakesäästämiselle ja pörssille”.
Suomesta lähtö taitaisi tuhota samalla myös OP-Pohjolan isänmaallisen imagon ja johtaisi melko varmasti asiakaskatoon.
Karhisen uhkaus veron perintään liittyvien toimintojen siirtämisestä Ruotsiin tai Viroon ei tunnukaan uskottavalta. Toisaalta maastapako ei sinänsä vaikuttaisi mihinkään, sillä verosta vapautukseen pankin pitäisi siirtää itsensä lisäksi myös asiakkaansa ulkomaille välttyäkseen rahoitusmarkkinaverolta.
Veroon suunniteltu kotipaikkaperiaate takaa nimittäin sen, että pankkien on maksettava veroa Suomessa tehtävistä arvopaperikaupoista, vaikka ne siirtäisivät liiketoimintansa Viroon, jos kaupan osapuolista toinen sijaitsee rahoitusmarkkinaveron alueella, esimerkiksi Suomessa. Veromalli poikkeaakin tässä siitä mallista, mitä Ruotsissa käytettiin 1980-luvulla.
Vaatimaton vero olisi vasta hyvä alku tiellä, jolla halutaan panna suitset spekulatiiviselle sijoitustoiminnalla sekä käydä myös keinottelun ja veronkierron kimppuun.
Tavoitteeksi pitää jo nyt asettaa veron laajentaminen EU-alueelta maailmanlaajuiseksi koskemaan globaaleja finanssimarkkinoita.
uutiskirje 
