Kun Kreikan niin sanottu tukeminen alkoi, lähti Suomen keskustajohtoinen hallitus miljardilla eurolla mukaan ilman mitään sijoittajavastuuta ja vakuuksia.
Nykyinen hallitus toimi toisin. Kreikka-vakuuksia on lontoolaispankin tilillä noin 900 miljoonaa euroa. Ne tuottavat korkotuloja. Tuotto on oletettua kolmea prosenttia pienempi 0,5 prosenttia, mutta tuottoa kuitenkin. Millään muulla maalla ei vastaavia vakuuksia ole.
Oppositio on kuitenkin nostanut asiasta äläkän, koska tällä viikolla julkiseksi tulleessa sopimuksessa ei mainita sanaa ”vakuus”.
Kreikka-vakuuksia on lontoolaispankin tilillä noin 900 miljoonaa euroa.
Missä tässä on ongelma? Vakuudet ovat pankkitilillä, mutta eivät sanana sopimuksessa. Meteliin olisi aihetta, jos tilanne olisi toisinpäin.
Sanaa ”vakuudet” ei löydy sopimusteksteistä, koska vakuussopimusta ei tehty Kreikan valtion, vaan kreikkalaispankkien kanssa. Se paperi, jonka valtiovarainministerit Jutta Urpilainen ja Evangelos Venizelos allekirjoittivat helmikuussa 2012 oli poliittinen sitoumus, jossa Kreikka valtiona sitoutui vakuusjärjestelyyn.
Oppositio hyppii seinille, vaikka vakuusjärjestelyn asiakirjat olivat kansanedustajien luettavissa suomeksi ja ruotsiksi käännettyinä. Kotiläksyjen tekeminen olisi lisännyt tietoa, joka yleisen elämänkokemuksen perusteella lisää tuskaa. Tässä tapauksessa tuskaa olisivat lisänneet vähemmät mahdollisuudet halpahintaiseen demagogiaan.
Hallitusta voi tässä jupakassa moittia taas kerran huonosta tiedottamisesta. Ei olisi pitänyt vuosi sitten puhua vakuussopimuksesta, koska sellaista ei allekirjoitettu. Ja kun KHO tällä viikolla määräsi asiakirjat julkisiksi, valtiovarainministeriö selvitti järjestelyä virkamiesten taustatilaisuudessa. Sopimuksen allekirjoittanut ministeri Jutta Urpilainen tuli esiin vasta keskiviikkoiltana eduskunnassa toisen asian käsittelyn yhteydessä.
Mitä Suomen saamat vakuudet käytännössä ovat?
Valtiovarainministeriön mukaan ne ovat AAA-luottoluokituksen arvopapereita, jossa Kreikan valtio monimutkaisella operaatiolla lainasi velkakirjojaan kreikkalaisille pankeille. Viimeisessä vaiheessa kansainvälinen investointipankki myi velkakirjat markkinahintaan. Tulot talletettiin erillistilille ja sijoitetaan edelleen turvallisiin velkakirjoihin.
Oletuksena oli, että noin 880 miljoonan euron alkupääoma kasvaisi runsaalla kolmen prosentin vuosikorolla 30 vuodessa 2,2 miljardiin euroon, mikä vastaa Suomen nimellistä lainaosuutta Kreikka-ohjelmassa. Tästä tavoitteesta on alhaisten korkojen vuoksi jääty.
Eurokriisiin liittyy monia vastenmielisiä piirteitä ja ratkaisuja. Julkiseksi tultuaankaan vakuussopimus ei kuulu niihin.
lehti 