Ruotsalaiset ovat jo neljättä vuotta voineet valita, mihin terveyskeskukseen ja kenen lääkärin potilaaksi he haluavat listautua.
Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen Tesso-lehden mukaan tulokset ovat hyviä. Terveyskeskusten määrä lisääntyi koko maassa liki viidenneksen, 267 uutta terveyskeskusta perustettiin ja 77 vanhaa lopetti toimintansa. Lopettajat ovat lähes kaikki entisiä julkisia terveyskeskuksia.
Potilaiden välimatkat terveyskeskuksiin lyhentyivät niin, että lähes koko kansalla on korkeintaan 20 minuutin ajomatka terveyskeskukseen.
Yhdeksän potilasta kymmenestä sai puhelinneuvontaa ja ajanvarauksen samana päivänä ja lääkärissäkäynti järjestyi viikon sisällä. Suomessa joka viides pääsi lääkäriin alle kahdessa viikossa, 60 prosenttia viimeistään neljän viikon kuluessa, viidennes vasta yli kuukauden päästä.
Raha seuraa potilasta
Ruotsin mallissa kukin asukas voi valita terveysasemansa ja lääkärinsä sellaiselta hyväksytyltä palveluntuottajalta, joka täyttää maakäräjien ennalta määrittelemät hyväksymiskriteerit. Palvelun tuottajat voivat olla yksityisiä lääkäriyrityksiä tai yhtiöitä tai kunnan omistamia terveyskeskuksia.
Ruotsissa terveydenhoidon rahoittaa valtaosaltaan maakäräjät, joilla on myös verotusoikeus. Käytännössä potilaalla on selässään kuvitteellinen rahasäkki, jonka sisällöstä maakäräjät on täyttänyt 70 prosenttia. Loput kerätään puoliksi valtionavuista ja asiakasmaksuista, Tesso-lehti kuvailee.
Rahat seuraavat potilasta sille lääkäriasemalle, jonka potilas itse valitsee. Potilas voi vaihtaa hoitopaikkaansa rajattomasti oman maakäräjäalueensa sisällä.
Menot kasvavat maltillisesti
Ruotsin terveydenhoidon uudistaminen alkoi viime vuosikymmenellä, koska pitkistä jonoista ja lääkäripulasta haluttiin eroon perusterveydenhoidossa.
Nyt lääkärissäkäyntien määrä on lisääntynyt ja pelko hyödyn valumisesta vain koulutetuille ja hyväosaisille osoittautui turhaksi. Myös alimmissa sosioekonomisissa ryhmissä terveyspalveluiden käyttö kasvoi, monissa paikoin jo väestön keskiarvoa enemmän.
Ruotsin terveydenhoitomenot ylittivät runsaan 20 miljardin euron rajan uudistuksen tultua voimaan, mutta menojen kasvu on pysynyt alle kahdessa prosentissa vuodessa.
uutiskirje 
