Rakennusalalla työskentelee arviolta 15 000 ulkomailta Suomeen tilapäiseen työhön lähetettyä työntekijää, ja paljon myös muita ulkomaiden kansalaisia, jotka ovat maassa pysyvämmin. Uudellamaalla ulkomaalaisten osuus talonrakennusalan työntekijöistä on jo yli 30 prosenttia.
Ulkomailta rakennusalalle tuleviin työntekijöihin liittyvät ihmisoikeusongelmat ovat olleet jo pitkään tiedossa, mutta viranomaisten nykyiset mahdollisuudet puuttua hyväksikäyttöön ovat edelleen hyvin rajalliset, kertoo Finnwatchin tänään julkistama laaja selvitys . Se on tuotettu Rakennusliiton tuella.
– Ulkomailta Suomeen lähetettyjen työntekijöiden alipalkkaus ja epäselvyydet muun muassa työaikaseurannassa ovat rakennusalalla arkipäivää. Ukrainalaisten ja valkovenäläisten lähetettyjen työntekijöiden tilanne työmailla on erityisen huono. Myös työnteko-oikeudettomia kerrotaan saapuvan maahan ovista ja ikkunoista, sanoo Finnwatchin tutkija Anu Kultalahti järjestön tiedotteessa.
Finnwatchin mukaan monet yritykset kuten YIT ja Skanska ovat parantaneet vastuullisuuskäytäntöjään, mutta urakkaketjujen työehtojen valvonnassa on edelleen isoja puutteita. Viranomaisilla on vain vähän tehokkaita keinoja puuttua ongelmiin kuten alipalkkaukseen, ja yritysten rooli hyväksikäytön ennaltaehkäisyssä korostuu.
Puutteita 85 prosentissa tarkastetuista yrityksistä
Selvitys perustuu rakennusalan yritysten vastuullisuuskäytäntöjen kartoitukseen, asiantuntijahaastatteluihin sekä viranomaisten tarkastuskertomusten läpikäyntiin. Aineiston perusteella esimerkiksi Etelä-Suomessa rakennusalalla puutteita palkkauksessa havaittiin ulkomailta Suomeen lähetettyjen työntekijöiden kohdalla 85 prosentissa tehdyistä tarkastuksista vuonna 2020.
Lähetetyt työntekijät ovat Suomessa työskentelyn aikana oikeutettuja yhdenvertaiseen kohteluun, mukaan lukien soveltuvien yleissitovien työehtosopimusten mukaiseen palkkaan. Lähetettyjen työntekijöiden työsuhteen vähimmäisehtojen toteutumista valvoo Suomessa työsuojeluviranomainen. Sille on kuitenkin usein vaikeaa puuttua asiaan omilla työkaluillaan, koska sekä lähetetty työntekijä että lähettävä yritys saattavat toimia Suomessa vain lyhyen aikaa.
Tilanteen korjaamiseksi Finnwatch vaatii yrityksiltä aktiivisempaa roolia ulkomaisen työvoiman hyväksikäytön torjunnassa. Siksi yritysten vastuuta urakkaketjujen työehdoista lisäävä yritysvastuulaki pitäisi tuotava eduskuntaan, alipalkkaus sanktioida tiukemmin, uhrien palkkasaatavat turvata nykyistä tehokkaammin ja viranomaisvalvontaa on kehitettävä, järjestö vaatii.
Työskentely ilman työnteko-oikeutta lisääntynyt
Uusi piirre on se, että rakennusalalla työskentelee aiempaa useammin työnteko-oikeudettomia kolmansien maiden kansalaisia.
”Työnteko-oikeudettomiahan tulee tällä hetkellä valvonnassa ovista ja ikkunoista, varsinkin ukrainalaisia rakennusalalle”, sanoi Finnwatchin haastattelema työsuojeluviranomainen.
Vielä vuonna 2015 Etelä-Suomen alueellisen työsuojeluviranomaisen mukaan työnteko-oikeudettomia työntekijöitä kohdattiin rakennusalalla “vain vähän”. Vuosina 2017–2020 pelkästään Etelä-Suomen alueella työsuojeluviranomainen havaitsi rakennusalan yrityksissä yli 250 työnteko-oikeudetonta työntekijää, joista suurin yksittäinen ryhmä oli Ukrainan kansalaiset ja toinen merkittävä ryhmä olivat Valko-Venäjän kansalaiset, joita tulee Suomeen etenkin Viron kautta.
Jo pelkkä työnteko-oikeudettomuus altistaa jo valmiiksi haavoittuvassa asemassa olevan työntekijän entistä vakavammalle hyväksikäytölle.
Muiden kuin EU/ETA-maiden kansalaiset, jotka lähetetään Suomeen aidosti tilapäisiin töihin 90 vuorokautta pidemmäksi ajaksi, tarvitsevat täällä työskennelläkseen Suomen maahanmuuttoviranomaisen myöntämän työntekoon oikeuttavan oleskeluluvan.
Virolaisten palkkataso noussut
Työntekijöiden alipalkkaus vaikuttaa työsuojeluviranomaisten valvontahavaintojen perusteella olevan riski erityisesti sellaisten lähetettyjen työntekijöiden kohdalla, jotka ovat kolmansien maiden kansalaisia ja joiden kotimaissa tulotaso on huomattavasti Suomen tulotasoa alhaisempi.
Finnwatchin raporttiaan varten haastattelemien asiantuntijoiden mukaan esimerkiksi virolaisten lähetettyjen työntekijöiden palkkataso on noussut ja vastaa aiempaa useammin työehtosopimusten mukaista peruspalkkaa.
Alipalkkauksen ja pitkien työtuntien lisäksi muita lähetettyjen työntekijöiden Suomessa kohtaamia ongelmia ovat muun muassa rekrytointimaksut, epäinhimilliset asuinolot ja uhkailu.