Viimeinen sana
Kansalaisia on reilu vuosi opetettu lamatietoisuuteen.
Kymmeniä tuhansia suomalaisia ei ole tarvinnut erityisemmin opettaa, vaan oppi on tullut miltei kirjaimellisesti kantapään kautta. Työpaikkojen häviäminen ei ole vieläkään pysähtynyt. Vaikka talouden uskotaan elpyvän, niin työttömien määrän arvellaan siitä huolimatta vielä kasvavan.
Juuri tällä hetkellä viestit ovat varsin ristiriitaisia. Monet kansalaiset ovat ymmällään. Mihin maa ihan oikeasti on menossa? Onko maailman mitassa tapahtunut todellakin joku merkittävä käänne?
Matti Vanhasen (kesk.) johtama ”toimitus-ministeristö” on toimittomuudessan jäykistynyt kuin Lootin vaimo suolapatsaaksi
Useimmiten valtaa maassa pitävä hallitus teoillaan näyttää tietä. Nyt on toisin. Matti Vanhasen (kesk.) johtama ”toimitusministeristö” on toimimattomuudessaan jäykistynyt kuin Lootin vaimo suolapatsaaksi. Mikään ei liiku. Tiukkoja poliittisia saati taloudellisia linjanvetoja lienee nyt turha odottaa.
Energiansa ministerit käyttävät ”Tiuran tapauksen” selvittelyyn, ikään kuin se olisi tärkein asia maailmassa. Kuka sanoi milloin mitäkin loikkausasiassa, on itse asiassa aikalailla yhdentekevää. Sitä vastoin mielenkiintoista olisi tietää, mitä kaikkia lupauksia eri kokoomuksen ja keskustan poliitikot Tiuran lisäksi ovat antaneet Nova-liikemiehille. Ehkä se selviää viimeistään ennen seuraavia eduskuntavaaleja.
Tuoreimmassa talousennusteessaan Palkansaajien tutkimuslaitos (PT) arvioi kansantalouden kasvavan tänä vuonna kolme prosenttia ja ensi vuonna 3,5 prosenttia. Jos ennuste pitää paikkansa, niin valo lisääntyy taloudessakin kesää kohti mentäessä.
Onko lama siis peruutettu? Mitä sanoo säästölistoja valmisteleva valtiovarainministeriö?
Viime vuonna talousvauhti hiipui historiallisen paljon ja siksi nousu taantumaa edeltävälle tasolle ei ole kovin nopea. Kasvava talous ja ennen muuta viennin piristyminen vaikuttavat väistämättä kuitenkin myös työllisyyteen. PT:n mukaan Suomea auttaa viennin piristymisessä ennen muuta Itämeren maiden talouden elpyminen koko euroaluetta nopeammin.
Jos vienti alkaa vetää, niin sillähän on vaikutuksia myös palvelualoihin ja kuntiin.
Ilmeisestä onkin, että työttömyys ei nouse ihan niin julmiin lukuihin, kuin vielä viime vuonna ennakointiin. Tosin yhdeksän prosentin työttömyysastekin merkitsee sitä, että noin 300 000 suomalaista on ilman työtä.
Tuoreet talousennusteet eivät näy hallituksen toiminnassa. Ehkä on niin, että hallitus luottaa enemmän kehittyneiden teollisuusmaiden järjestön OECD:n maaraporttiin, jonka mukaan vain pahempaa on tulossa ja kansantuotekin kasvaa tänä vuonna vain vaivaiset puoli prosenttia. Ehkä OECD-uskovaisten kannattaisi kuitenkin myöntää, että järjestö on ollut usein aikaisemminkin pielessä ennustustensa kanssa.
Hallitus kuitenkin haluaa lukita politiikkansa OECD:n raporttiin, koska siinä esitetään kestävyysvajeeseen vedoten ja tuoreidenkin työnantajajärjestöjen vaatimusten mukaisesti kansalle ennen muuta keppiä.
Vaikka kaikesta päätellen kuljemme kohti valoisempia aikoja, niin elvytystoimia ei pidä vielä lopettaa. Sen sijaan valtion olisi syytä lopettaa työttömiä lisäävä0 tuottavuusohjelmansa.
Rakennusalalla ainakin elvytystoimista on hyviä kokemuksia. Elvytys on ehkäissyt rakennusalan jättityöttömyyden syntyminen. Tosin useat alan työnantajat tekevät kaikkensa sen eteen, jotta suomalaisilla rakentajilla ei olisi töitä.
Hallitustakin voi toki joskus kiittääkin, jos on sen paikka. Rakennusalalla ennen muuta palkansaajat ovat pitkään ajaneet niin sanottu käännetyn arvonlisäveron käyttöönottoa rakennusalalla. Veron maksaisi ostaja eikä myyjä. Se parantaisi kilpailutilannetta rehellisten ja epärehellisten yrittäjien välillä.
Hallitus hyväksyi vihdoin torstaina asiaa koskevan esityksen. Toivottavasti verolla pystytään käymään harmaan talouden kimppuun ja tehostamaan veropetosten torjuntaa.
uutiskirje 