Veikkauksen ympärillä käyty keskustelu rahapelihaitoista on saanut yrityksen tekemään korjausliikkeitä. Peliautomaattien määrää vähennetään, ja niiden pelaamiseen tulee pakollinen tunnistautuminen.
Mutta olemmeko myös tällä palstalla vastuuttomia uhkapeliseireenejä, jotka ajavat ihmiset lauantain Vakioveikkauksella turmioon? Ehkä emme, vaikka haittansa on jokaisella rahapelillä. Veikkauksen pelit on jaettu vihreisiin ja punaisiin niiden riskialttiuden asteen mukaan. Vakio on vihreä peli, eli sen ei nähdä olevan erityisen riskaabeli pelaajalleen.
Varsinkin kerran viikossa pelattavan ”ykkösvakion” tempo on hidas, ja lisähoukuttimet eivät ole ajoittaisia bonuskierroksia lukuun ottamatta suuret. Pelissä toki voi lähtökohtaisesti hävitä isoja summia. Vakioveikkaus ei silti nouse erityisesti esiin vedonlyöntiongelmakentästä, koska se ei korostuneena taitopelinä tarjoa nopeaa kiihoketta esimerkiksi livevedossa käytössä olevien liki satunnaisten ensimmäistä rajaheitto- ja kulmapotkua koskevien vetojen tavoin.
Urheiluvedonlyönti aiheuttaa ongelmia, ja vakioveikkauslaputkin voivat olla mukana ongelmapelaajan kokonaissotkuissa. Esimerkiksi rahapelikokonaisuuksiin erikoistuneen palvelukokonaisuuden Peliklinikan asiakkaista vain 12 prosenttia kertoi ongelmista vain yhden pelin suhteen.
Peliongelmaisia auttavan Peluurin kautta haki puolestaan vuonna 2018 ensisijaisesti vedonlyöntipelien takia apua seitsemän prosenttia sinne yhteyttä ottaneista ongelmapelaajista. Sen sijaan peliautomaattien kirous on aito tässäkin valossa, koska peräti 78 prosenttia ihmisistä haki apua Peluurista eritoten kyseisten masiinoiden takia.
Ongelmien näkökulmasta Vakioveikkausta ei ole erityisesti perattu. Veikkauksen vanhimpana tuotteena vakioveikkausta on toki muuten tutkittu, esimerkiksi Jukka Ahosen vuonna 2019 ilmestyneessä väitöskirjassa Kolme kriisiä ja kansalliset rahapelit.
Vuonna 1940 käynnistynyttä ja alusta alkaen eritoten jalkapalloon suuntautunutta Vakioveikkausta voi Ahosen mukaan pitää ensimmäisenä kaikkia kansankerroksia koskettaneena rahapelinä. Se toi alkuvuosinaan ajanvietettä ja jännitettä sodan synkistämään Suomeen.
Mielenkiintoista on myös se, että Ahosen mukaan Veikkauksen edeltäjä Tippaustoimisto syntyi välirauhan aikana SVUL:n ja TUL:n yhteistyön myötä. Taustalla on ollut ajatuksena padota kommunismin nousua tarjoten ihmisille viihdykettä ja liikuntajärjestöille keinon rahoittaa toimintaansa. Ulkomailta suuntautui tuolloinkin painetta Suomen pelimarkkinoille, koska jo vuonna 1936 postitettiin 1 500–2 000 kuponkia Ruotsissa jo käynnissä olleeseen sikäläiseen vakioveikkaukseen. Joten rajojen ulkopuolelta tullut kilpailu oli todellisuutta tuolloinkin.
Vakioveikkaus voi olla myös ongelma. Tätä ei sovi vähätellä, mutta 1X2-lappujen tekijöiden sijaan rankemmat kohtalot kohdattaneen markettien auloissa hedelmäpelien edessä. Esimerkiksi puoluekokouslauantaina pelataan ykkösvakiossa Englannin alasarjoja ja maajoukkueotteluita. Manchester Unitedin legendojen kuten Ryan Giggsin ja Paul Scholesin omistama Kakkosliigan Salford City kohtaa kotonaan Swindon Townin. Sarjan keskikastiin ankkuroitunut Salford lienee lievä altavastaaja verrattuna Kakkosliigan kolmosena kelluviin vieraisiin. Molemmat joukkueet ovat tosin varsin vahvassa syysvireessä, joten varmistetaan kakkonen ykkösellä.
EM-karsintapeli Kroatian ja Slovakian välillä on täynnä panosta. Varsinkin vieraat taistelevat kiihkeästi voitosta, koska se veisi heitä kohti arvokisaunelmaa. Lohkoansa johtava Kroatia ei tosin varmasti anna tuumaakaan periksi. Tässäkin kohteessa ykkönen ja kakkonen.
Vakioveikkauksen peliaika päättyy lauantaina 16.11. klo 16.58. Kansan Uutiset suosittaa 64 merkin järjestelmää: 1, 1 (X), 1, 1, 2 (X), 1, 2 (1), 1 (X), 1 (X), 2, 1 (2), 1, 2.
VIIKON VÄITE: Tänään perjantaina se tapahtuu. Suomi menee miestenkin puolella arvokisoihin. Nyt Kansan Uutiset nuolaisee ennen kuin tipahtaa, koska eihän tätä Liechtenstein-matsia voi mokata edes kuten Pasila-piirrossarjassa kävi.
uutiskirje 
