Useissa kunnissa ja kuntayhtymissä on meneillään yhteistoimintaneuvottelut, joissa suunnitellaan henkilöstöön kohdistuvia säästötoimia. Tällä hetkellä noin 12 000 superilaista on neuvottelujen piirissä, ja määrä kasvaa koko ajan. Säästötoimina on käytetty muun muassa vapaaehtoisia talkoovapaita, lomarahanvaihtosopimuksia, lomautuksia ja jopa irtisanomisia. Säästöt vaarantavat hoidon ja ovat ristiriitaisia tilanteessa, jossa hoitajia tulisi todellisuudessa palkata lisää.
Henkilöstöä tarvitaan kaikkina vuorokauden aikoina riittävä määrä takaamaan turvallinen ja hyvä hoito alueen asiakkaille ja potilaille. Palvelut eivät saa vaarantua. Jos hoitajien määrää vähennetään, on työnantajan linjattava, ketkä jätetään hoitamatta.
Henkilöstövajauksen myötä muun muassa päivystyksen jonot ovat pidentyneet ja poliklinikoiden toiminta on kärsinyt. Asiakkaiden ja potilaiden hoito on heikentynyt osastoilla ja kotihoito- ja kotipalveluyksiköissä.
Vanhustenhoidon asiakkaat ovat Suomessa aikaisempaa huonokuntoisempia. Hoitohenkilöstön määrää ei ole kuitenkaan lisätty, ja vanhusten hoivataso on lähellä heitteillejättöä. Vanhuspalvelulaki edellyttää kuntien osoittavan riittävät resurssit vanhusten palveluiden turvaamiseen, eikä kunnan rahapula oikeuta lain rikkomiseen. SuPer tulee tarkasti seuraamaan, miten virkavastuulla toimivat viranhaltijat tulevat näissä tilanteissa toimimaan.
Kotihoito- ja kotipalveluyksiköiden toiminta on turvattava kaikissa olosuhteissa niin, ettei kotona asuvien asiakkaiden turvallisuutta vaaranneta ja että hoito- ja palvelusuunnitelmat tulevat toteutetuiksi.
Lomautusten johdosta todelliset säästöt voivat olla jopa negatiivisia, kun perushoidosta joudutaan tinkimään. Vanhuksia joudutaan myös siirtämään perushoidosta kalliimmille hoivapaikoille, mikä nostaa erikoissairaanhoidon kustannuksia.
Henkilöstön ylikuormitus nostaa sairauspoissaoloja sekä aiheuttaa jopa hoitohenkilöstön ennenaikaisia työkyvyttömyyseläkkeitä. Jo nyt yhä useampi lähihoitaja vaihtaa alaa jaksamisongelmien ja eettisen kuormittavuuden vuoksi.
Henkilöstösäästöillä vaurioitetaan hyvää työnantajakuvaa tavalla, joka vaikeuttaa työnantajan toiveita ja mahdollisuuksia saada palvelukseensa koulutettua työvoimaa.
Kuntien tietoiseen alibudjetointiin on saatava muutos. Ratkaisu jatkuvaan alibudjetointiin löytyy joskus isommista hartioista eli kuntaliitoksista tai valtionosuusjärjestelmän korjaamisesta, missä alueelliset tarpeet huomioidaan nykyistä oikeudenmukaisemmin. Tärkeimmän muutoksen on kuitenkin tapahduttava poliittisten päätöksentekijöiden arvovalinnoissa.
Silja Paavola
puheenjohtaja
Suomen lähi- ja perushoitajaliitto SuPer
uutiskirje 
