KU
  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Uusin lehti
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Arkisto
  • Tilaajapalvelu
  • Ilmoitukset

    Voit ilmoittaa KU:n verkossa myös kokouksista, tapahtumista, avoimista työpaikoista yms. Pääset selaamaan ilmoituksia viereisestä selaa ilmoituksia-linkistä.

    Lisää tietoja ilmoittamisesta verkossa ja aikakauslehdessä saat mediatiedoista.

    Perinteisiä tervehdyksiä voit jättää myös verkossa ilmoituspalvelussamme.

    • Selaa ilmoituksia
    • Mediatiedot
    • Ilmoituspalvelu
  • Yhteystiedot
    • Yhteystiedot
    • Laskutus
    • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset
KU

Kirjat

Päin inhaa vihollista, kirja sotien oikeuttamisen historiasta

Turkki antoi lokakuiselle hyökkäysoperaatiolleen Syyriaan nimen ”Rauhan lähde”. Se ei ollut läheskään ensimmäinen kerta, kun sotaa perusteltiin rauhalla.

Turkki antoi lokakuiselle hyökkäysoperaatiolleen Syyriaan nimen ”Rauhan lähde”. Se ei ollut läheskään ensimmäinen kerta, kun sotaa perusteltiin rauhalla. Kuva: Lehtikuva/Zein Al Rifai

Kautta historian sotia on oikeutettu sillä, että ne ovat syystä tai toisesta välttämättömyys.

Arto Huovinen
25.11.2019 16.55

”Sinun esi-isäsi tunkeutuivat Makedoniaan ja muualle Kreikkaan ja saitte aikaan paljon harmia, vaikka emme olleet tehneet teille mitään väärää. Minut on nimitetty kreikkalaisten ylipäälliköksi ja olen hyökännyt Aasiaan rangaistakseni teitä sellaisesta, jonka te aloititte.”

Näin kirjoitti Aleksanteri Suuri Persian kuninkaalle Dareios III:lle vuonna 337 eaa.

Aleksanterin perusteluista löytyy yhä meidän aikanamme tuttuja sotapropagandan piirteitä. Tosiasiallinen hyökkäyssota muutettiin retoriikassa puolustussodaksi. Vedottiin menneisiin vääryyksiin. Sodasta tehtiin välttämätön rangaistus väärintekijälle.

Nationalismin syntyessä aatteelliset perustelut tulivat määrääviksi.

Aleksanteri vetosi panhellenismiin: kreikkalaisten kaupunkivaltioiden keskinäiset riidat voitaisiin lopettaa yhteisellä sotaretkellä Persiaa vastaan. Vastustajaa demonisoitiin ja alennettiin. Sen syytettiin syyllistyneen kreikkalaisten temppelien häpäisemiseen. Vastakkain olivat vapaat miehet ja orjamaiset viholliset.

Myös uskonto oli mukana. Aleksanteri esiintyi jumalten valitsemana uutena Aasian valtiaana.

Maailmanjärjestyksen ylläpito

Jaakkojuhani Peltosen ja Ollimatti Peltosen toimittama kymmenen kirjoittajan artikkelikokoelma Lupa tappaa? ei käsittele sotien todellisia syitä, vaan sitä, miten sotia on eri aikoina oikeutettu.

Ehkä yllättävää on se, että sotia on ollut tarve perustella jo muinaisaikoina, vaikka tietysti varsinaista julkista dialogia on käyty vasta demokraattisten instituutioiden synnyttyä.

Jopa muinaisen Egyptin faraoilla oli sodankäynnin oikeuttava ideologia. Jumalkuninkaan velvollisuus oli ylläpitää maailmankaikkeuden järjestystä ja tuhota jumalten ja järjestäytyneen maailman (eli Egyptin) viholliset.

Assyrialaiset tekivät sotaretkiä lähes vuosittain, ja heille sota oli ylijumalan tahto. Vihollinen oli suututtanut jumalat, ja Assyrian armeija oli vain välikappale ansaitulle rangaistukselle. Assyrialaiset myös korostivat, etteivät he sotineet kansoja, vaan niiden johtajia vastaan.

Eri aikojen kutsumuskohtalo

Muinaiset roomalaiset katsoivat, että Rooman vääjäämätön kohtalo on hallita koko maan piiriä. Rooman oli tuotava rauha ja järjestys maailmaan.

Aleksanteri Suuren ja roomalaisten ajatuksilla on ollut suora vaikutus myöhempään länsimaiseen ajatteluun, johon Lupa tappaa? keskittyy. Esimerkiksi Yhdysvalloissa omaksuttiin ajatus maan kutsumuskohtalosta roomalaisen mallin mukaan, kuten Ville Vuolanto artikkelissaan toteaa.

Roomalaiset perustelivat hyökkäyssotiaan liittolaisten suojelulla, puolustautumisella, ennaltaehkäisyllä ja Rooman valtakunnan ydinalueiden suojelulla. Ennaltaehkäisykin tuntuu kovin tutulta nykyaikana; minkä tahansa maan voi väittää olevan potentiaalinen uhka.

Roomalaisille sota oli myös miehuullinen hyve, jolla puolustettiin suvun ja yksilön kunniaa.

Kristityt eivät aluksi pohtineet suuresti sodankäyntiä, vaikka Raamatussa tappamiskielto onkin. Kirkkoisä Augustinus (354–430) siirsi sodan etiikan yksilötasolta osaksi hallitsemista. Vastuu on hallitsijalla, eikä väkivallan vääräkään käyttö ole alamaisen, siis sotilaan, synti.

Jo Aleksanteri Suuri osasi muuttaa tosiasiallisen hyökkäyssodan retoriikassaan puolustussodaksi.

Jo Aleksanteri Suuri osasi muuttaa tosiasiallisen hyökkäyssodan retoriikassaan puolustussodaksi. Kuva: Wikimedia commons

Augustinukselle sota oli oikeutettu, jos sen päämäärä oli vääryyksien oikaiseminen sekä rauhan säilyttäminen ja vahvistaminen.

Myöhemmin ristiretkien oikeuttamisessa vihollisen pahuuden korostaminen oli keskeistä. Islaminuskoiset esitettiin myös kuvallisesti groteskeina ja rumina.

Ristiretkeläiset eivät katsoneet toimivansa vihasta, vaan rakkaudesta. Myös vihollista muka rakastettiin: ”ankaran hyväntahtoisuuden” perusteella muslimille oli hyödyksi, mitä nuorempana hänet tapettiin. Näin hän ehti tehdä vähemmän syntiä ja aika kiirastulessa jäi lyhyemmäksi.

Sodan ylevöittävä vaikutus

Ranskan vallankumous halusi tehdä kertakaikkisen pesäeron historiaan, johon myös hallitsijoiden käymät sodat kuuluivat. Kansalliskonventti julisti toukokuussa 1790, ettei Ranska enää koskaan ryhdy hyökkäyssotaan.

Ei mennyt täyttä kahta vuottakaan, kun Ranska aloitti hyökkäyssodan Itävaltaa vastaan. Vuonna 1793 oltiin jo niin pitkällä, että säädettiin yleinen asevelvollisuus.

Vallankumouksellinen Ranska perusteli sotia neljällä syyllä: ulkovaltojen uhalla, sisäisillä vihollisilla, vallankumouksen perustuslaillisten aatteiden levittämisellä ja patriotismin hyveellä. Oikeutuspalettiin otettiin siis mukaan ideologiset perustelut.

Nationalismin syntyessä 1800-luvulla aatteelliset perustelut tulivat määrääviksi. Kyse oli etnisestä ja kulttuurisesta identiteetistä. Yksilöiden uskottiin haluavan antaa henkensä yhteisön puolesta.

Sodalla nähtiin monenlaisia yleviä ominaisuuksia. Se oli keino rakentaa kansakunta ja pitää se koossa. Sodassa tulivat kansakunnan parhaat ominaisuudet esiin. Se oli edistyksen välikappale. Miehinen kunnia ei ollut enää eliitin etuoikeus, vaan kaikkien tavoiteltavissa. Sota jopa tarjosi ainutlaatuisen elämyksen, jota ilman kokemus ihmiselämästä olisi puutteellinen.

Mutta kuten Jussi Jalonen artikkelissaan kirjoittaa, sama unelma vapaudesta ja paremmasta yhteiskunnasta, joka oikeutti sodan, oikeutti myös minkä tahansa poliittisen väkivallan, attentaatit ja terrorismin.

Vihollisesta tuli eksistentiaalinen uhka kansakunnalle, mikä antoi oikeutuksen sodankäynnin totaalisuudelle. Sitä herkkua saatiin sitten maistella 1900-luvun maailmansodissa.

Jaakkojuhani Peltonen JA Ollimatti Peltonen: Lupa tappaa? – sodankäynnin ja sotien oikeuttamisen pitkä historia. SKS 2019. 287 sivua.

ILMOITUS
ILMOITUS
ILMOITUS
ILMOITUS

Lue myös

Jean-Luc Mélenchon.

Jean-Luc Mélenchon on ranskalaisen vasemmiston keulakuva – Uudessa kirjassaan hän luonnostelee askelia kohti kansan vallankumousta ja uutta järjestystä

Mainettaan parempi Mauno Pekkala – Erkki Tuomiojan kirjoittama elämäkerta valottaa Suomen ainoan kansandemokraattisen pääministerin taustoja

Kohti uutiserämaiden Suomea – lehdistö on kohta yhtä keskittynyttä kuin kauppa

Kuolemasta tietokirjan kirjoittanut Tiina Raevaara kääntäisi huomion elämän pidentämisestä sen parantamiseen

Uusimmat

Riikka Purra jatkaa siitä, minkä Teemu Keskisarja aloitti.

Persut hävisi ensimmäisen erän räyhäkkäillä maahanmuuttopuheillaan, osoittaa HS-gallup, nyt käynnissä on toinen

Mai Kivelä: Raakkutuho ei saa toistua – vesistöjen suojavyöhykkeet saatava lakiin

Useat maat valmistautuvat tunnustamaan Palestiinan valtion. Suomi ei kuulu siihen joukkoon.

Suomi ajamassa itseään häpeäpaaluun, Honkasalo kommentoi hallituksen päättämättömyyttä tunnustaa Palestiina

Gazalaiset pyrkivät pois Gazan kaupungista, jota Israel tulitti rajusti ennen maahyökkäystä.

Todisteet Israelin suorittamasta palestiinalaisten kansanmurhasta ovat kiistattomat, Suomen ja muun lännen ikuinen häpeä on, että sen sallitaan jatkua

ILMOITUS
ILMOITUS

tilaa uutiskirje

Viikon luetuimmat

01

Tutkija löysi lisää kikkailuja hallituksen budjettiriihestä, säästöjä neljäsosa luvatusta

 
02

Anna Kontula: ”Sivistyneitä ihmisiä ei kasvateta niin, että tarjotaan heille vain oikeita oppeja”

 
03

Katsoin seitsemän kautta West Wingiä ja tajusin, miksi länsimaiset liberaalit ovat tuomittuja häviämään

 
04

Minja Koskela: ”Tulevaisuuden metsäteollisuutta ei rakenneta sellun varaan”

 
05

Suomen on lahjoitettava Daavidin linko Palestiinalle, esittää Vasemmistonuoret

 

tilaa lehti

ILMOITUS
ILMOITUS

Lisää uusimpia

ETLAn ja Pellervon vuoro vetää matto Orpon talousoptimismin alta

17.09.2025

Matti Vanhanen ohittaa metsäesseessään sen tutkimustiedon, mitä meillä metsistä jo on

17.09.2025

Populistinen keskustelu maahanmuuttajien sosiaaliturvasta kaipaa muutaman tarkennuksen

16.09.2025

Velkajarru voi pakottaa leikkaamaan taantumassa, Laboresta vaihtoehto

16.09.2025

Israelin ylin poliittinen johto yllytti kansanmurhaan Gazassa, katsoo YK:n alainen tutkimusryhmä

16.09.2025

Seitsemän vuoden päästä Suomessa on 100 000 koululaista vähemmän – Väestöennusteiden numeroista ei kyetä edes keskustelemaan, saati sitten toimimaan

16.09.2025

Viestit muuttuvat seksuaalisiksi jopa alle tunnissa – väkivalta vaanii tyttöjä verkossa

16.09.2025

Hallitus heikentää naisten asemaa ennätystahdilla

15.09.2025

Muistoissamme Markku Alajärvi

15.09.2025

Minja Koskela: ”Tulevaisuuden metsäteollisuutta ei rakenneta sellun varaan”

15.09.2025

Katsoin seitsemän kautta West Wingiä ja tajusin, miksi länsimaiset liberaalit ovat tuomittuja häviämään

15.09.2025

Intian kulkukoirien oikeudet korkeimmassa oikeudessa

14.09.2025

Sirpin ja moukarin alla oli Suomen sensuroiduin romaani – nyt omiin kokemuksiin Stalinin vainoista pohjautuva teos on julkaistu uudelleen

14.09.2025

Leikkaukset kylvävät tuhoa ammatillisessa koulutuksessa

14.09.2025
ILMOITUS
ILMOITUS

Kaupallinen yhteistyö

Kenen käsissä on Euroopan huoltovarmuus?

09.09.2025

Huomisen Euroopassa voisimme maksaa digieurolla

10.07.2025

Onko nuorille tarjolla muutakin kuin sodanajan sijoituspaikka?

16.06.2025
ILMOITUS
ILMOITUS
KU logo


  • Yhteystiedot
  • Tilaajapalvelu
  • Mediatiedot
  • Palaute
  • Blogit
  • Ilmoituspalvelu

Sivuston käyttöä seurataan mm. evästein kävijäseurannan, markkinoinnin ja mainonnan toteuttamiseksi. Tietosuojaselosteessa kerrotaan sivuston käytännöistä ja yhteistyökumppaneista.

Tietosuoja
Yksityisyysasetukset
Tilausehdot

  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Etusivu
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Arkisto
  • Tilaajapalvelu
  • Ilmoitukset
    • Ilmoituksia
    • Mediatiedot
  • Yhteystiedot
    • Yhteystiedot
    • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset

Tervetuloa takaisin!

Kirjaudu sisään tilillesi:

Käyttäjätunnus on sähköpostiosoitteesi. Palauta salasanasi klikkaamalla tästä.

Ongelmatilanteissa ota yhteyttä asiakaspalveluumme. Vastaamme mahdollisimman pian.

Salasana unohtunut?

Salasanan palauttaminen

Syötä käyttäjänimesi tai sähköpostiosoitteesi salasanan palauttamista varten.

Kirjaudu sisään