YK:n ympäristöohjelma Unepin tiistaina julkaistu raportti kertoo, että vaikka eri valtioiden kaikki luvatut päästövähennykset toteutettaisiin, maapallon ilmasto lämpenisi vuosisadan loppuun mennessä 3,2 asteella. Tämä on yli kaksinkertaisesti enemmän kuin Pariisin ilmastosopimuksessa asetettu 1,5 asteen tavoite.
Unepin vuosittainen Emissions Gap Report arvioi sitä erotusta, mikä on vallitsevan kehityssuunnan ja tarvittavien päästövähennysten välillä.
Raportissa todetaan, että vuodet 2009–2019 ovat olleet menetetty vuosikymmen. Kaikista puheista huolimatta ilmaston lämpenemistä aiheuttavat päästöt eivät ole vielä edes kääntyneet laskuun, vaan ovat nousseet keskimäärin 1,5 asteella vuosittain.
Hiilidioksidia on nyt ilmakehässä 147 prosenttia enemmän kuin esiteollisena aikana.
Tämä tarkoittaa Unepin mukaan sitä, että seuraavien kymmenen vuoden aikana on päästöjä pystyttävä leikkaamaan 7,6 prosenttia joka vuosi. Muussa tapauksessa tavoite lämpenemisen rajaamisesta 1,5 asteeseen karkaa käsistä vuoteen 2030 mennessä.
YK:n vuosittainen suuri ilmastokokous (COP25) alkaa Madridissa ensi maanantaina 2. joulukuuta ja jatkuu joulukuun 13. päivään asti.
Heikkoa edistymistä
Unepin raportissa kiinnitetään erityistä huomiota maailman varakkaimpiin maihin. Maailman 20 suurimmasta taloudesta 15 ei ole vielä asettanut itselleen mitään aikataulua nettopäästöjen nollatason saavuttamiseksi. 20 suurinta taloutta ovat vastuussa 78 prosentista maailman kaikkia päästöjä.
Suurista talouksista EU, Britannia, Italia ja Ranska ovat asettaneet aikataulutavoitteen.
EU:n ohella Kiina ja Meksiko ovat nykyuralla saavuttamassa Pariisissa asettamansa tavoitteet. Intia, Turkki ja Venäjä ovat jopa ylittämässä tavoitteensa, mutta tämä johtuu raportin mukaan siitä, että ne asettivat ne kovin alhaiseksi.
Pariisissa asetetut tavoitteet eivät kuitenkaan enää riitä, koska maailman kokonaispäästöt ovat jatkaneet kasvuaan. Lisäksi monet asiantuntijat epäilivät tavoitteita riittämättömiksi jo tuoreeltaan, kun Pariisin sopimus joulukuussa 2015 solmittiin.
Unepin mukaan energiajärjestelmän muuttamiseen on käytettävä 3 800 miljardia dollaria vuosittain vuosien 2020 ja 2050 välillä. Toisaalta monissa raporteissa on aiemmin arvioitu, että toimettomuus tulee aikaa myöten vielä kalliimmaksi.
Hiilidioksidipitoisuus kasvoi
Maailman ilmatieteen järjestö WMO julkaisi maanantaina oman vuosiraporttinsa Greenhouse Gas Bulletin. Siinä todetaan ilmakehän hiilidioksidipitoisuuden kohonneen viime vuonna 407,8 miljoonasosaan (ppm), kun se vuonna 2017 oli 405,5 miljoonasosaa. Symbolisesti tärkeänä pidetty 400 ppm:n raja ylittyi ensimmäisen kerran vuonna 2015.
Hiilidioksidin määrä oli viime vuonna 147 prosenttia suurempi kuin esiteollisena aikana (ennen vuotta 1750). Kahden muun kasvihuonekaasun eli metaanin ja typpioksiduulin määrät olivat 259 prosenttia ja 123 prosenttia suuremmat.
Hiilidioksidi vastaa noin 80 prosentista ilmaston lämpenemistä, ja se säilyy ilmakehässä vuosisatoja.
WMO:n suomalainen pääsihteeri Petteri Taalas totesi vuosiraporttia julkistettaessa, ettei ole mitään merkkejä kasvihuonekaasujen määrän kasvun hidastumisesta huolimatta Pariisissa luvatuista päästövähennyksistä.
Taalas muistutti, että viimeksi ilmakehässä oli yhtä paljon hiilidioksidia 3–5 miljoonaa vuotta sitten. Silloin keskilämpötila oli 2–3 astetta nykyistä korkeampi ja merenpinta 10–20 metriä korkeammalla.
uutiskirje 
