Itella aiotaan jakaa kahteen yhtiöön
Selvitysmiehenä toiminut liikenne- ja viestintäministeriön kansliapäällikkö Harri Pursiainen esittää varautumista siihen, että valtio alkaisi maksaa tilattavien lehtien kustantajille määräaikaista jakelutukea haja-asutusalueilla. Lehtien laskennalliset jakelukustannukset kaikkein harvimmin asutuilla alueilla ovat yli kolminkertaiset verrattuna pääkaupunkiseutuun. Kaikkiaan Suomessa jaetaan koteihin vuosittain yli miljardi sanoma- ja aikakauslehden numeroa.
Tukea ruvettaisiin maksamaan, jos uuden postilain myötä Itellalle joudutaan maksamaan tukea yleisen postipalvelun hoitamisesta haja-asutusalueilla. Se johtaisi siihen, että suurimman osan myös lehtijakelusta hoitava Itella perisi lehtien jakelusta eri paikkoihin eri hinnan. Toinen syy ottaa tuki käyttöön, olisi se, jos tilattavat lehdet nykytilanteesta poiketen joutuisivat perimään arvonlisäveron tilausmaksuissaan.
Selvitysmiehen mielestä lehdet pitää säilyttää nollaverokannassa.
Pursiainen esittää, että tukea saisivat kaikki tilattavat lehdet, jotka sitoutuvat myymään tilauksia samaan hintaan koko maassa ja osallistuvat aktiivisesti myös sähköisten palvelujen kehittämiseen. Asiakaslehtien sekä ammatti- ja järjestölehtien osalta tilanne selvitetään vielä erikseen.
Selvitysmiehen laskelmissa viranomaiset loisivat rekisterin haja-asutusalueilla olevasta 400 000 osoitteesta, joihin menevistä tilauksista tukea saisi. Tuki olisi 80 prosenttia keskimääräiset jakelukustannukset ylittävältä osalta.
Käytännössä seitsenpäiväisen lehden tuki olisi korkeamman tuen osoitteisiin, joita olisi 100 000, noin 90 euroa ja kerran viikossa ilmestyville noin 12 euroa tilausta kohti vuodessa. 300 000 osoitteeseen maksettaisiin matalampaa tukea vastaavasti noin 43 euroa ja kuusi euroa tilausta kohti.
Itella pistettäisiin kahtia
Selvitysmies esitti jo aikaisemmin väliraportissaan, että nykyinen Itella jaettaisiin kahtia. Sen peruspostitoiminta eli lähinnä kuluttajien ja pienten yritysten kirjeiden ja pakettien jakelu ja myös lehtijakelu yhtiöitettäisiin omaan yhtiöönsä ja logistiikka- ja informaatiopalvelut toimisivat omassaan.
Jatkossa perustoimintoihin voisi kuulua myös erilaisia yhdessä kuntien ja valtion kanssa toteutettavia lähilogistiikkapalveluita alkaen ateriakuljetuksista vanhuksille.
Peruspalveluita tarjoava yhtiö säilytettäisiin valtion strategisena omistuksena. Toisen yhtiön omistuksesta selvitysmies ei puhu mitään. Tämä muutos olisi selvitysmiehen mukaan tehtävissä ilman lainmuutoksia omistajaohjauksen toimin.
Itellalla on tällä hetkellä noin 30 200 työntekijää, joista 18 000 työskentelee postitoimintaan kuuluvissa tehtävissä.
Uuden postilain myötä on tarkoitus avata postinjakelua kilpailulle. Lakiehdotuksen lausuntokierros päättyi juuri. Niihin perehdyttyään viestintäministeri Suvi Lindénin on tarkoitus viedä sekä postilaki että Pursiaisen esitykset hallituksen iltakouluun.
uutiskirje 
