Miehittämättömät lennokit ovat asiantuntijoiden mukaan tulevaisuuden aseita. Yhdysvallat turvautuu niihin yhä useammin Afganistanissa ja muilla kriisialueilla. Lennokkeja on hankkinut moni muukin valtio, ja niitä käyttävät myös kapinalliset.
Miehittämättömät lennokit kehitettiin alun perin valvonta- ja tiedustelutehtäviin, mutta ne joutuvat yhä useammin ”täsmätapon” välineiksi.
Kauko-ohjattu lennokki ei vaaranna omien sotilaiden henkeä. Siviiliuhreja Yhdysvallat kutsuu oheisvahingoiksi, mutta arvostelijat puhuvat oheismurhista.
Yhdysvallat on käyttänyt lennokkeja terroristijahdissaan Irakissa, Afganistanissa, Somaliassa, Jemenissä ja Pakistanin heimoalueella.
Lennokit partioivat yhä useammin myös Meksikon vastaista rajaa Teksasissa, missä torjutaan huumekauppaa ja laitonta siirtolaisuutta.
Lennokit yleistyneet muuallakin
Lennokkeja käyttää jo yli 40 valtiota, Tukholman kansainvälisen rauhantutkimuslaitoksen (Sipri) tutkija Siemon Wezeman sanoo.
Lennokkien valmistamiseen tarvittavan tekniikan takana ovat Yhdysvaltojen ohella muun muassa Israel, Venäjä, Turkki, Kiina, Intia, Iran, Britannia ja Ranska.
– Lennokkimarkkinat ovat kasvaneet tuntuvasti kymmenen viime vuoden aikana, ja kasvun odotetaan jatkuvan, jatkaa Wezeman, joka laati pari vuotta sitten aiheesta selvityksen Euroopan parlamentille.
Hän muistuttaa, että omien menetysten minimoinnin ohella lennokeilla on toinen julkilausumaton etu: niiden käytöstä ei jää helposti kiinni.
Viattomat sivulliset johtuvat kohteiksi
Onnistuneesta lennokkioperaatiosta ei ole todisteina rajanylityspapereita, sormenjälkiä tai videokuvaa, Wezeman havainnollistaa. Hän viittaa seikkoihin, jotka johtivat Dubaissa tammikuussa tehdyn Hamas-johtajan salamurhan jäljille.
– Jos operaatio menee pieleen, kohdemaalla on todisteena korkeintaan lennokin romu, jonka omistus on helppo kiistää, Wezeman jatkaa.
Lennokki-isku salamurhan toteuttamiseksi vihollisen maaperällä ei vaadi kallista logistiikkaa, koulutusta, erikoisjoukkojen organisointia tai niiden toiminnan peittelyä.
Lennokeista miljardien bisnes
Konsulttiyhtiö Oxford Analytica ennustaa, että lennokkeja myydään vuonna 2020 jo 55 miljardin dollarin (noin 45 miljardin euron) edestä. Markkinaa kasvattavat onnistuneet lennokki-iskut Irakissa ja Afganistanissa sekä Israelin laaja turvautuminen niihin.
Arvostelijoiden mukaan lennokit ovat laittomia aseita, koska niiden uhriksi joutuu kohteen ympärille sattuneita viattomia sivullisia.
Wezemanin mukaan lennokkien tavoite on kuitenkin päinvastainen: tappaa vihollisen johtajia täsmäiskuilla. Se taas saattaa lyhentää yhteenottoa ja vähentää kustannuksia.
Hän myöntää, että lennokkeja voivat hankkia muutkin kuin valtiot. Libanonissa toimivan islamistisen Hizbollahin tiedetään jo käyttäneen sellaista Israelia vastaan.
”Mahdollisimman paljon tuhoa”
New Yorkin Times Squarella autopommi-iskua yrittänyt pakistanilais-yhdysvaltalainen Faisal Shahzad myönsi oikeudessa halunneensa ”vahingoittaa ja tappaa” mahdollisimman monia.
Häneltä kysyttiin, oliko hän tietoinen siitä, että uhreiksi olisi joutunut naisia, lapsia ja muita siviilejä.
– No, Afganistanissa ja Irakissa iskuja tekevät Yhdysvaltain lennokit eivät näe lapsia eivätkä ketään muitakaan. Ne tappavat naisia ja lapsia. Ne tappavat kaikki. Ja se on sotaa, Shahzad vastasi.
Yhdysvaltain vastikään viralta pantu Afganistanin joukkojen komentaja kenraali Stanley McChrystal on luonnehtinut Afganistanin ”kapinallismatematiikkaa” sanomalla, että jokaista siellä tappamaansa sivullista kohti luo kymmenen vihollista.
uutiskirje 