Nuorten toiveet ja vanhempien suunnitelmat eivät käy yksiin
Fang Xin julisti 14-vuotiaana sodan vanhempiaan vastaan. Fang on nyt 28-vuotias, mutta taistelu jatkuu: tytär kieltäytyy hankkimasta lasta, jota vanhemmat häneltä toivovat.
Fangin kapina alkoi vanhempien suosimien televisio-ohjelmien ja perheaterioiden boikotoinnilla. Opiskelupaikan hän valitsi mahdollisimman kaukaa kotikaupungista.
Guangzhoussa ilmestyvässä lehdessä kerrottu Fangin tarina sopii yhä useampiin Kiinan yhden lapsen politiikan aikana syntyneisiin nuoriin.
”Vanhemmat ovat myrkkyä”
Yli 12 000 kiinalaista nuorta osallistuu internetissä keskusteluihin otsikolla Vanhemmat ovat myrkkyä, ja vastaavia sivustoja on runsaasti.
– Olen todella ällistynyt kävijämäärän nopeasta kasvusta. Alussa mukana oli 20 henkeä, myrkky-sivuston perustajiin kuuluva Zhang Kun kertoo.
Sivuilla neuvotaan nuorille, miten välttää vanhempien mallin mukainen ”epäonnistunut elämä” ja kuinka taistella vanhempia vastaan.
Liikaa odotuksia ainoalle
Kasvatustieteilijät selittävät ilmiötä sillä, että vanhemmat lataavat liikaa odotuksia ainokaisten lastensa niskoille. Nuoret kokevat sen tukahduttavana nopeasti muuttuneessa yhteiskunnassa.
– Kiinassa lasten elämä on perinteisesti täysin vanhempien määräysvallassa, Huazhongin normaaliyliopiston kasvatustieteilijä Tao Hongkai sanoo.
Nuori sukupolvi janoaa kuitenkin riippumattomuutta. Se näkyy Taon mukaan myös viime aikoina ulkomaisissa tehtaissa puhjenneissa työtaisteluissa.
– Nuoret eivät halua elää vanhempiensa suunnitelmien mukaan, mutta vanhemmat yrittävät pakottaa heidät siihen, Tao sanoo.
”Pilalle hemmoteltuja”
Samaan aikaan nuoret ovat kuitenkin kovin riippuvaisia vanhemmistaan, mikä purkautuu turhautuneena raivona.
– He eivät ole itsenäisiä taloudellisesti eivätkä henkisesti. Yhden lapsen politiikan seurauksena heidät on hemmoteltu pilalle. Useimmat eivät ansaitse penniäkään ennen valmistumistaan, ja jotkut asuvat kotona vielä sen jälkeenkin, Tao selittää.
Nettikeskusteluun osallistuva Bai Cai, koki 22-vuotiaana olevansa ”vanhempien säälittävä uhri”. Tietotekniikasta kiinnostunut nuorukainen pakotettiin harrastamaan hyödyttömänä pitämäänsä kalligrafiaa.
Bai olisi opiskellut englantia, mutta vanhemmat määräsivät pääaineeksi kiinan. Kun Bai halusi perustaa oman tietotekniikkayrityksen, vanhemmat väittivät poikaansa nettiriippuvaiseksi ja lähettivät hänet opettajaksi Pekingiin.
Bai sai tarpeekseen, muutti itäiseen Hangzhouhun ja meni töihin tietotekniikkayritykseen.
– Vanhemmat eivät tiedä mistään mitään, Bai kiteyttää.
Kiinan sukupolvien väliin revennyttä kuilua voisi kaventaa parantamalla lasten ja vanhempien välistä kommunikaatiota ja lisäämällä lasten päätösvaltaa, valtio- ja oikeustieteellisen yliopiston tutkija Yang Yang arvioi.
– Vanhempien ei pidä suhtautua lapsiinsa kuin yksityisomaisuuteen, Yang opastaa.
uutiskirje 