Ranskan vihreä puolue keskustelee kiivaasti presidenttiehdokkaastaan. Vaalit pidetään puolentoista vuoden kuluttua. Vahvimmaksi ehdokkaaksi kohosi yllättäen norjalaissyntyinen Eva Joly, 66, entinen tutkintatuomari ja finanssirikollisten vannoutunut vihollinen.
Vihreät osoittavat Ranskassa ennennäkemätöntä ennakkoluulottomuutta asettaessaan etusijalle ulkomaalaissyntyisen blondin, jota jo omissakin piireissä on moitittu liian iäkkääksi.
Ranskan presidentinvaaliehdokasasettelu käy kaikissa puolueissa kuumana, mutta yhdelläkään puolueella ei ole vielä ehdokasta joka saisi puolueen yksimielisen kannatuksen.
Nykyinen presidentti, oikeistolaisen UMP-puolueen perustaja ja ehdokas Nicolas Sarkozy ilmeisesti haaveilee toisesta viisivuotiskaudesta. Mutta hänen kannatuslukunsa ovat pohjalukemissa ja kilpailijoita omissa riveissä kymmeniä.
Monella rivit sekaisin
Sosialistien ehdokastilanne on yhtä sekava. Tällä hetkellä heitetään arpaa kaksikon Martine Aubry (sosialistipuolueen puheenjohtaja), Dominique Strauss-Kahn (Kansainvälisen valuuttarahaston IMF:n nykyinen pääjohtaja) välillä, mustana hevosena Ségolène Royal, joka oli sosialistien ehdokas edellisissä presidentinvaaleissa Sarkozya vastaan. Royal hävisi niukasti, mutta voi ilmestyä tilanteen tullen presidenttikilpaan.
Kommunistipuolue ei ainakaan puolueena lähde presidenttikisaan. Puolueen entinen puheenjohtaja ja presidenttiehdokas Marie-George Buffet oli hyvä ehdokas edellisissä vaaleissa, mutta ei ole enää kiinnostunut.
Ranskan vihreät on hajanainen liittoutuma, jota on johtanut tähän mennessä Daniel Cohn-Bendit. ”Punaisena Danyna” vuoden 1968 mellakoiden aikana maailmanmaineeseen noussut saksalais-ranskalainen agitaattori vetää poliittista uraansa sulavasti samanaikaisesti Saksassa ja Ranskassa.
Edellisissä vuoden 2009 eurovaaleissa Danyn johtama Europe Ecologie -lista sai 21 prosenttia äänistä. Sekä Danysta että Eva Jolysta tuli eurokansanedustajia.
Vihreiden parhaalta presidenttiehdokkaalta tuntui nuori ja tuore naispuolinen Cécile Duflot. Mutta hän ilmoitti mieluummin olevansa Eva Jolyn aisaparina tukemassa tämän valintaa.
Rötösherrat kiikkiin
Eva Joly syntyi Oslossa 66 vuotta sitten ja lähti 18-vuotiaana au-pair -tytöksi ranskalaiseen perheeseen. Hän nai perheen vanhimman, lääkäriksi opiskelleen pojan. Perheeseen syntyi kaksi lasta.
Vuonna 1990 hänet nimitettiin Pariisin oikeuspalatsin tutkintatuomariksi. Norjalaisella tarmokkuudella hän erikoistui finanssirikoksiin. Ranskan suurimmat ja mahtavimmat yritysjohtajat joutuivat paljastamaan tilinsä. Siihen asti käytetty lahjonta ei enää tehonnut.
Siitä lähtien Joly onkin paljastanut Ranskan poliittisen vallan yliotetta oikeuslaitoksen riippumattomuuteen. Johan Ranskan vallankumouksen yhteydessä Montesquieu esitti vallan kolmijaon, jonka yhä pitäisi olla voimassa.
Nykyisin Ranskassa tasavallan presidentti näyttää hallitsevan kaikkea, eikä oikeuslaitoksen riippumattomuudesta ole jälkeäkään.
Joly muistetaan lähinnä suositun liikemiehen Bernard Tapien vankilareissusta. Entinen ministeri Tapie kirjoitti kirjan ranskalaisvankiloiden kurjista olosuhteista, kun VIP-ihmisille ei ole vankiloissa edes ilmastoituja erikoissellejä.
Takaisin Norjaan
Jolyn aisaparina toimi toinen nainen, Laurence Vichnievsky. Kahden tutkintatuomarin iskuryhmä kävi 1980-luvun lopulla tutkimassa Elf-öljy-yhtiön toimitusjohtajan sekä valtionrautateiden SNCF:n silloisen pääjohtajan Loik Le Flock-Prigent’in tilejä. Flock-Prigent vietiin Tapien tavoin vankilaan.
Myös silloinen perustuslakineuvoston johtaja Roland Dumas joutui eroamaan Taiwanille myytyjen fregattien ja siihen liittyneiden maksuepäselvyyksien takia.
Eva Joly palasi Norjaan vuonna 2002 hallituksen neuvonantajaksi erikoisalanaan korruptio ja kansainvälinen finanssirikollisuus.
Nyt hän kertoo olevansa ”kiinnostunut” mahdollisesta presidenttiehdokkuudesta. Mikäli vihreät valitsevat kaksoiskansalaisuuden omaavan, pohjoisessa syntyneen naisen ehdokkaakseen, tämä olisi jo toinen avaus Ranskan ulkopuolelle saksalaisen Cohn-Benditin jälkeen.
uutiskirje 
