Heinäkuun 22. päivänä 2011 äärioikeistolainen terroristi Anders Behring Breivik räjäyttää autopommin Oslon keskustassa. Räjähdyksessä menehtyy kahdeksan ihmistä.
Pommi-iskun jälkeen terroristi ajaa Oslon lähellä sijaitsevalle Utøyan saarelle, jossa on käynnissä Norjan Työväenpuolueen nuorisojärjestö AUF:n kesäleiri. Saarella poliisiksi pukeutunut terroristi tappaa vielä 69 ihmistä.
Tuona päivänä saarella oli silloinen AUF:n Nord-Trøndelagin paikallisjärjestön johtaja Gaute Skjervø.
16-vuotias Skjervø onnistui pakenemaan saarelta uimalla. Hän menetti iskussa kaksi parasta ystäväänsä sekä lukuisia muita kavereita ja puoluetovereita.
Nykyään Skjervø toimii AUF:n varapuheenjohtajana ja Työväenpuolueen varajäsenenä Norjan suurkäräjillä. Hän vastaa videopuheluun parlamenttitalo Stortingetistä.
– Se päivä muutti kaikkien saarella olleiden elämiä ja samalla koko Norjaa. Monet joutuivat ottamaan iskun jälkeen nuorella iällä sellaista vastuuta, jota ei olisi pitänyt, Skjervø muistelee.
Riistetty nuoruus
Isku vaikutti kokonaiseen norjalaiseen vasemmistoaktiivien sukupolveen. Saarella menehtyi AUF:n avainhenkilöitä, minkä lisäksi monet jättäytyivät pois politiikasta iskun traumojen takia.
Iskusta muistuttaa rauhallisella saarella edelleen vanhan ruokalarakennuksen osa, joka on säilytetty ennallaan iskun jälkeen suojarakennuksen sisällä. Sen seiniä puhkovat luodinreiät, ja osumien alla on rakennuksessa menehtyneiden omaisten tuomia muistoesineitä.
Toisella puolella saarta sijaitsee muistomerkki iskun uhreille. Pyöreäksi taivutettuun metallilevyyn on kirjattu kaikkien iskussa menehtyneitten nimet ja iät niin, että kukaan ei ole muistomerkissä ensimmäisenä tai viimeisenä.
Saaren henkilökunta tuo yhä uhrien syntymäpäivinä kukkia muistomerkille.
Iskun traumoista huolimatta AUF:ssä ei missään vaiheessa harkittu toiminnan lopettamista. Taistelua tuli jatkaa myös uusien uhkien edessä.
Politiikka oli Skjervølle tärkeää ennen iskua, mutta sen jälkeen politiikasta tuli selviytymiskysymys.
Hänen mukaansa toiminta muuttui vakavammaksi ja siitä poistui tietty nuoruuden optimismi. Äärioikeiston muodostama uhka sai globaalia kontekstia ja sen vakavuus ymmärrettiin uudella tavalla.
Skjervø kertoo, että AUF sai tukea koko poliittiselta kentältä ja hallitukselta iskun jälkeen. Se sai iskun jälkeen valtavasti tukea myös ihmisiltä, jotka eivät kokeneet hyökkäystä henkilökohtaisesti.
– Järjestöön liittyi koko Norjassa ennätysmäärät uusia jäseniä. Ihmiset halusivat näyttää solidaarisuutta.
Varoitusmerkit
Isku herätti Norjassa laajaa yhteiskunnallista keskustelua. Maan historiaa ja yhteiskuntaa tarkasteltiin kriittisemmin ja Breivikin yhteyksiä äärioikeistolaiseen liikehdintään arvioitiin.
Skjervø uskoo, että julkinen keskustelu vahvisti demokratiaa, mutta työ ongelmien tunnistamiseksi on pahasti kesken.
– Ihmiset eivät ole pystyneet ymmärtämään sitä, mikä johtaa varsinkin nuoret miehet väkivaltaan. Yhteiskunnassa ei tehdä tarpeeksi tämän estämiseksi.
Skjervø painottaa, että terroristi-iskut olivat osa kansainvälistä äärioikeistolaisen väkivallan jatkumoa. Isku oli poliittisesti motivoitunutta terrorismia, ja niin sitä pitäisi myös kohdella. Hän kuitenkin huomauttaa, että äärioikeistolaista väkivaltaa ei yleensä käsitellä julkisessa keskustelussa globaalina ilmiönä.
Skjervøn mukaan kyseessä on kansainvälisen tason toimintaa, joka uhkaa demokratiaa. Hänen mukaansa äärioikeistolla on samat tavoitteet ja keinot eri maissa, joilla se pyrkii heikentämään demokraattisia rakenteita.
– Nyt jää huomaamatta samoja varoitusmerkkejä kuin ennen toista maailmansotaa.
Monet äärioikeistolaiset terroristit ovat radikalisoituneet internetissä samojen salaliittoteorioiden ja meemien äärellä. Aiemmin tänä vuonna kymmenen ihmistä New Yorkissa tappanut mies viittasi manifestissaan muun muassa väestönvaihtoteoriaan.
Myös Breivik sekä vuoden 2019 Christchurchin moskeija-ampuja viittasivat samanlaisiin teorioihin manifesteissaan.
Teorian mukaan länsimaissa toimii salaliitto, jonka tarkoitus on poistaa valkoihoinen väestö maahanmuuton kautta. Tällaiset rasistiset teoriat leviävät nettiyhteisöissä keskustelujen ja meemien kautta ja ne voivat pahimmillaan johtaa radikalisoitumiseen ja äärimmäiseen väkivaltaan.
– On surullista ajatella sitä 11 vuotta iskun jälkeen.
Skjervøn mukaan äärioikeiston normalisoituminen länsimaisessa politiikassa on näkynyt myös Norjassa viimeisen 11 vuoden aikana.
Hän arvioi, että julkinen keskustelu on polarisoitunut iskun jälkeisten solidaarisuudenosoitusten hiivuttua. Puoluepolitiikassa tuomitaan Breivikin teot, mutta hänen ihainnointinsa on yleistynyt äärioikeistolaisten aktiivien keskuudessa.
Äärioikeistolaisten aktiivien joukko ei ole erityisen suuri, mutta se on näkyvämpi kuin ennen. Skjervø korostaa, että varsinkin oikeistolaisilla poliitikoilla on vastuu sanoutua irti ääriajattelusta, jotta äärioikeiston uhka ei vaikuttaisi suuremmalta kuin se oikeasti on.
Skjervø arvelee, että äärioikeiston aiheuttama poliittisen väkivallan uhka voi vaikuttaa siihen, millaiset ihmiset päätyvät poliitikoiksi.
– Saattaa käydä niin, että poliitikoksi päätyy vain ihmisiä, jotka eivät pelkää mitään. Demokratian pitäisi kuitenkin olla edustavaa.
Isku näkyy edelleen
Skjervø kertoo, että AUF:n toiminnassa äärioikeistolaisen väkivallan seuraukset kuitenkin näkyvät edelleen. Hän arvelee, että isku todennäköisesti vaikutti siihen ikäryhmään, joka olisi nyt 25-35-vuotiaita.
– Isku karkotti politiikasta ihmisiä. Heitä, jotka joutuivat hyökkäyksen kohteeksi ja heitä, jotka väsyivät sen aiheuttamaan huomioon. Sitä on surullista ajatella 11 vuotta hyökkäyksen jälkeen.
Traumaattisesta terroriteosta huolimatta Skjervø sanoo itseään onnekkaaksi, koska on pystynyt jatkamaan poliittista työtään. Hänelle politiikka on tärkeä tapa käsitellä hyökkäyksen seurauksia.
– Olen saanut lisää motivaatiota jatkaa politiikassa. Kamppailumme ei ole ohi, ja jatkamme taistelemista.
uutiskirje 