KU
  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Uusin lehti
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Arkisto
  • Tilaajapalvelu
  • Ilmoitukset

    Voit ilmoittaa KU:n verkossa myös kokouksista, tapahtumista, avoimista työpaikoista yms. Pääset selaamaan ilmoituksia viereisestä selaa ilmoituksia-linkistä.

    Lisää tietoja ilmoittamisesta verkossa ja aikakauslehdessä saat mediatiedoista.

    Perinteisiä tervehdyksiä voit jättää myös verkossa ilmoituspalvelussamme.

    • Selaa ilmoituksia
    • Mediatiedot
    • Ilmoituspalvelu
  • Yhteystiedot
    • Yhteystiedot
    • Laskutus
    • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset
KU

Kotimaa

Muuttunut puolue: millainen puolue vasemmistoliitto vuonna 2022 on?

Kuva: Jarno Mela

Koonnut Jussi Virkkunen
27.7.2022 13.00
Fediverse-instanssi:

Kolme faktaa vasemmistoliitosta

8,2 % Vasemmistoliiton äänimäärä vuoden 2019 eduskuntavaaleissa.

7,9 % Vasemmistoliiton äänimäärä vuoden 2021 kuntavaaleissa.

8,0 % Vasemmistoliiton äänimäärä vuoden 2022 aluevaaleissa.

Vasemmistoliitto perustettiin tunnetusti vuonna 1990. Siinä missä puolue oli 2000-luvun alussa vielä ukkoutumassa ja harmaantumassa, on se nykyään moderni punavihreä liike.

Tätä muutosta on esimerkiksi ex-puheenjohtaja Paavo Arhinmäki usein osuvasti kuvannut. Kun hän nousi Helsingin valtuustoon, oli valtuustoryhmä iäkäs. Nykyään se on nuori ja naisvaltainen – sama tilanne on eduskuntaryhmässä.

Muutosvauhti on ollut lopulta hyvin nopea. Yksi asia on kuitenkin pysynyt samana, ja se on vasemmistoliiton kannatus. Se on pysynyt jo pitkään seitsemän ja yhdeksän prosentin välillä.

Kannatuskäyrän on vitsailtu muistuttavan vaikka mitä. Yksi politiikan asiantuntija on kuvannut hyvin, että vasemmistoliitto on pitkälti onnistunut muuttamaan puolueen menettämättä kannattajiaan.

Ongelma vain on, että ei niitä ole tullut lisääkään. Siksi päätimme tällä kertaa kysyä, millainen puolue vasemmistoliitto vuonna 2022 on.

 

Marko Junkkari
Toimittaja

Olen yleensä vasemmistoliiton suhteen väärässä. Kun Antti Rinteen (sd.) hallitus aloitti kesällä 2019, jossain kolumnissa arvioin, että vasemmistoliitto on hallituksen ärripurri ja heikko lenkki. Veikkasin, että puolue jättää hallituksen kesken kauden ovet paukkuen.

Eipä jättänyt.

Päinvastoin vasemmistoliitto on tuntunut moneen otteeseen olevan hallituksen ainoa aikuinen.

Kun joulukuussa 2019 hallituksessa kuohui ja Antti Rinne jätti pääministerin tehtävät, Li Anderssonin viestitti, että eiköhän lopeteta kohkaaminen ja palata taas hommiin.

Vihreät ja keskusta ovat tapelleet lehtien palstoilla ja esittäneet ultimaatumeita, vasemmistoliitto ei ole tuonut hallituksen sisäisiä kiistoja julkisuuteen.

Ja sitten vielä Nato-päätös, joka hoidettiin puoluejohdon toimesta hämmästyttävän hallitusti – vaikka asia osui syvälle puolueen ideologiseen ytimeen.

Vasemmistoliitto täyttää tänä vuonna 32. Se on siis varhaiskeski-ikäinen, joka tuntuu myös käyttäytyvän kuin sellainen.

Samaan aikaan puolueen kannattajakunta on nuorta. Vaalitutkimuksen mukaan ikäryhmittäin vertaillen vasemmistoliiton kannatus oli edellisissä eduskuntavaaleissa suurinta 18–24 -vuotiaiden keskuudessa.

Vasemmistoliitto on mysteeri, jota yritän oppia ymmärtämään.

 

Kuva: Jarno Mela

Emilia Palonen
Yliopistonlehtori

Sukupolvien välisessä kriisissä vasemmistoliiton kannattajien, rivijäsenten, poliitikkojen ja tulevien äänestäjien tulkinnat maailmantilanteesta ja hallitustaipaleesta eroavat. Poliittinen aktivoituminen tapahtuu yhteisiä poliittisia vaatimuksia artikuloimalla. Vaatimukset syntyvät poliittisen tilanteen tulkinnoista.

Poliittinen herääminen 1960-70-luvulla tai 1990-2000-luvulla syntyivät erilaisista vastakkainasetteluista. Puolue kiinnittää yhteen erilaisia ja ei-yhteismitallisia vaatimuksia yhteisen nimittäjän kuten ”vasemmistolaisuuden” kautta. Vaatimusten väliset ristiriidat eivät haittaa, kunnes ne aktivoituvat.

Yksille Neuvostoliitto-johtoinen internationalistinen imperialismi oli pienempi paha amerikkalaiselle kapitalistiselle imperialismille. Toisille toisenlainen reilumpi yhtenäinen Eurooppa oli mahdollinen eikä anti-kapitalismin symboliksi käy nyky-Venäjä.

Yksi tahtoo universumidemokratiaa, toiselle globaalia tasavertaisuutta on päätöksen teon läheisyys ja ylirajainen yhteistyö, kolmas vaatii radikaalia intersektionaalista ilmastotasa-arvoa.

Jos yhteistä nimittäjää ei löydy, on valintojen paikka.

 

Kuva: Antti Yrjönen

Mai Kivelä
Poliitikko

Vasemmisto on moderni puolue, joka on saa tavoitteitaan läpi. Politiikkamme ytimessä on sosiaalisen oikeudenmukaisuuden ja ekologisen kestävyyden yhdistäminen puolueista luotettavimmalla tavalla.

Tätä kuvastaa työmme reilun siirtymän eteen. Väitän, että olemme puolueista pisimmällä niin analyysin kuin konkretian tasolla siinä kuinka siirtymä toteutetaan. Konkreettinen esimerkki on kevään Teollisuuden reilu siirtymä -kiertue, jossa keskustelu siirtymästä vietiin teoreettiselta ylätasolta teollisuuden ja teknologian työntekijöiden ja yritysten luokse.

Toinen esimerkki linjamme päivittymisestä on syvempi ymmärrys ekologisen kestävyyskriisin kokonaisvaltaisuudesta ja toimista, joita tarvitaan luontokadon pysäyttämiseksi. Peräänkuulutamme luontosuhteen muuttamista ja esitämme kattavasti ratkaisuehdotuksia.

Turvallisuuspolitiikan kautta olemme joutuneet puolueena kypsyyskokeeseen ja tehtävämme on nyt näyttää, että tämä testi voi kehittää puoluetta.

Puolue on onnistunut uusiutumaan ja jäsenet ovat tyytyväisiä jäsendemokratiaan, kuten Vasemmistofoorumin tuore selvitys osoittaa. Kehittyvän järjestötoiminnan lisäksi olemme todistaneet kykymme kantaa hallitusvastuuta ja toimia rakentavasti saadessamme valtaa. Tämä kantaa pitkälle.

Kolme faktaa vasemmistoliitosta

8,2 % Vasemmistoliiton äänimäärä vuoden 2019 eduskuntavaaleissa.

7,9 % Vasemmistoliiton äänimäärä vuoden 2021 kuntavaaleissa.

8,0 % Vasemmistoliiton äänimäärä vuoden 2022 aluevaaleissa.

Fediverse-instanssi:
ILMOITUS
ILMOITUS

Lue myös

Katja Syvärinen

SAK:n Katja Syvärinen: Hallitus vie köyhiltä ja antaa rikkaille

Aino-Kaisa Pekonen.

Eduskunta keskustelee parhaillaan turvallisuudesta – ”Nuorisorikollisuutta voidaan ehkäistä tukemalla nuorten hyvinvointia”

Minja Koskela luotsaa vasemmistoliittoa yhä korkeampiin kannatuslukemiin.

Kolme havaintoa HS:n gallupista, joka vahvistaa vasemmistoliiton nousukiidon

Pia Lohikoski.

Nyt on jo keskiviikko – Missä viipyy drooniohjeistus?

Uusimmat

Risto Korhonen

Risto Korhonen oli työmarkkinatoimittajien aatelia

Katja Syvärinen

SAK:n Katja Syvärinen: Hallitus vie köyhiltä ja antaa rikkaille

Kiinan rahoittama aurinkovoimala Itä-Kuuban Camagüeyn maakunnassa. Kuva: Luis Bustamante

Tykkiveneitä vai aurinkovoimaa? Yhdysvallat ja Kiina käyvät uutta kilpajuoksua Latinalaisessa Amerikassa

Aino-Kaisa Pekonen.

Eduskunta keskustelee parhaillaan turvallisuudesta – ”Nuorisorikollisuutta voidaan ehkäistä tukemalla nuorten hyvinvointia”

ILMOITUS
ILMOITUS

tilaa uutiskirje

Viikon luetuimmat

01

SAK perää työnantajia vastuuseen: Yli puolet työpaikoista pyörii työntekijöillä, jotka tarvitsisivat lisäkoulutusta

 
02

Tutkijat löysivät Kalle Päätalon, Iijoki-sarja kertoo suomalaisten arjesta ja yhteiskunnan muutoksesta

 
03

Honkasalo vaatii vastauksia Orpolta: Miksi puolustusyhteistyötä Israelin kanssa syvennetään, kun se pitäisi lopettaa kokonaan?

 
04

Li Anderssonilta täyslaidallinen yhteistyöseminaarista Israelin kanssa: ”Käsittämätön ratkaisu ja arvovalinta”

 
05

Viisi Raudaskoskea haluaa kolmannen polven kuntapäättäjäksi

 

tilaa lehti

ILMOITUS
ILMOITUS

Lisää uusimpia

Kolme havaintoa HS:n gallupista, joka vahvistaa vasemmistoliiton nousukiidon

20.05.2026

Nyt on jo keskiviikko – Missä viipyy drooniohjeistus?

20.05.2026

Kytketään itärajan ennallistamissuunnitelma EU:n laajempiin tavoitteisiin, ehdottavat idean isät – näin taataan myös rahoitus

20.05.2026

Akavasta hälyttävä tieto: Yli puolet arvioi työuupumusriskin suureksi

19.05.2026

Turku saa ratikan: ”Historiallinen askel kohti kestävämpää Turkua”

19.05.2026

SAK perää työnantajia vastuuseen: Yli puolet työpaikoista pyörii työntekijöillä, jotka tarvitsisivat lisäkoulutusta

19.05.2026

Vaalit epävarmuuden ajassa – Mistä asetelmista lähdetään ensi vuoden eduskuntavaaleihin?

19.05.2026

Kun erimielisyys leimataan epäisänmaallisuudeksi, demokratia kapenee – Ydinaseet tuotiin pöytään salassa

18.05.2026

Lapsisotilaiden määrä kasvaa rajusti Kolumbiassa

17.05.2026

Alkuperäiskansat jäävät Latinalaisessa Amerikassa yhä ilman tulkkia

16.05.2026

Hans Rosenfeldtin pitkään kaivattu Surman suden jatko-osa Elonkorjuu on viiden tähden dekkari

16.05.2026

Honkasalo vaatii vastauksia Orpolta: Miksi puolustusyhteistyötä Israelin kanssa syvennetään, kun se pitäisi lopettaa kokonaan?

15.05.2026

Latinalainen Amerikka kiristää otetta kansalaisjärjestöistä

15.05.2026

”Ihmiset eivät uskalla kuluttaa, koska Orpon hallitus kylvää ympärilleen anemiaa”

15.05.2026
ILMOITUS
ILMOITUS

Kaupallinen yhteistyö

Euroopan akilleenkantapää on sen riippuvuuksissa

19.05.2026

Fossiiliriippuvuus on elinkustannuskriisin keskeisin syy

20.04.2026

Energiapolitiikka on myös turvallisuuspolitiikkaa

23.03.2026
ILMOITUS
ILMOITUS
KU logo


  • Yhteystiedot
  • Tilaajapalvelu
  • Mediatiedot
  • Palaute
  • Ilmoituspalvelu

Sivuston käyttöä seurataan mm. evästein kävijäseurannan, markkinoinnin ja mainonnan toteuttamiseksi. Tietosuojaselosteessa kerrotaan sivuston käytännöistä ja yhteistyökumppaneista.

Tietosuoja
Yksityisyysasetukset
Tilausehdot

Tervetuloa takaisin!

Kirjaudu sisään tilillesi:

Käyttäjätunnus on sähköpostiosoitteesi. Palauta salasanasi klikkaamalla tästä.

Ongelmatilanteissa ota yhteyttä asiakaspalveluumme. Vastaamme mahdollisimman pian.

Salasana unohtunut?

Salasanan palauttaminen

Syötä käyttäjänimesi tai sähköpostiosoitteesi salasanan palauttamista varten.

Kirjaudu sisään
  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Etusivu
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Arkisto
  • Tilaajapalvelu
  • Ilmoitukset
    • Ilmoituksia
    • Mediatiedot
  • Yhteystiedot
    • Yhteystiedot
    • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset