Kolme faktaa vasemmistoliitosta
8,2 % Vasemmistoliiton äänimäärä vuoden 2019 eduskuntavaaleissa.
7,9 % Vasemmistoliiton äänimäärä vuoden 2021 kuntavaaleissa.
8,0 % Vasemmistoliiton äänimäärä vuoden 2022 aluevaaleissa.
Vasemmistoliitto perustettiin tunnetusti vuonna 1990. Siinä missä puolue oli 2000-luvun alussa vielä ukkoutumassa ja harmaantumassa, on se nykyään moderni punavihreä liike.
Tätä muutosta on esimerkiksi ex-puheenjohtaja Paavo Arhinmäki usein osuvasti kuvannut. Kun hän nousi Helsingin valtuustoon, oli valtuustoryhmä iäkäs. Nykyään se on nuori ja naisvaltainen – sama tilanne on eduskuntaryhmässä.
Muutosvauhti on ollut lopulta hyvin nopea. Yksi asia on kuitenkin pysynyt samana, ja se on vasemmistoliiton kannatus. Se on pysynyt jo pitkään seitsemän ja yhdeksän prosentin välillä.
Kannatuskäyrän on vitsailtu muistuttavan vaikka mitä. Yksi politiikan asiantuntija on kuvannut hyvin, että vasemmistoliitto on pitkälti onnistunut muuttamaan puolueen menettämättä kannattajiaan.
Ongelma vain on, että ei niitä ole tullut lisääkään. Siksi päätimme tällä kertaa kysyä, millainen puolue vasemmistoliitto vuonna 2022 on.
Marko Junkkari
Toimittaja
Olen yleensä vasemmistoliiton suhteen väärässä. Kun Antti Rinteen (sd.) hallitus aloitti kesällä 2019, jossain kolumnissa arvioin, että vasemmistoliitto on hallituksen ärripurri ja heikko lenkki. Veikkasin, että puolue jättää hallituksen kesken kauden ovet paukkuen.
Eipä jättänyt.
Päinvastoin vasemmistoliitto on tuntunut moneen otteeseen olevan hallituksen ainoa aikuinen.
Kun joulukuussa 2019 hallituksessa kuohui ja Antti Rinne jätti pääministerin tehtävät, Li Anderssonin viestitti, että eiköhän lopeteta kohkaaminen ja palata taas hommiin.
Vihreät ja keskusta ovat tapelleet lehtien palstoilla ja esittäneet ultimaatumeita, vasemmistoliitto ei ole tuonut hallituksen sisäisiä kiistoja julkisuuteen.
Ja sitten vielä Nato-päätös, joka hoidettiin puoluejohdon toimesta hämmästyttävän hallitusti – vaikka asia osui syvälle puolueen ideologiseen ytimeen.
Vasemmistoliitto täyttää tänä vuonna 32. Se on siis varhaiskeski-ikäinen, joka tuntuu myös käyttäytyvän kuin sellainen.
Samaan aikaan puolueen kannattajakunta on nuorta. Vaalitutkimuksen mukaan ikäryhmittäin vertaillen vasemmistoliiton kannatus oli edellisissä eduskuntavaaleissa suurinta 18–24 -vuotiaiden keskuudessa.
Vasemmistoliitto on mysteeri, jota yritän oppia ymmärtämään.
Emilia Palonen
Yliopistonlehtori
Sukupolvien välisessä kriisissä vasemmistoliiton kannattajien, rivijäsenten, poliitikkojen ja tulevien äänestäjien tulkinnat maailmantilanteesta ja hallitustaipaleesta eroavat. Poliittinen aktivoituminen tapahtuu yhteisiä poliittisia vaatimuksia artikuloimalla. Vaatimukset syntyvät poliittisen tilanteen tulkinnoista.
Poliittinen herääminen 1960-70-luvulla tai 1990-2000-luvulla syntyivät erilaisista vastakkainasetteluista. Puolue kiinnittää yhteen erilaisia ja ei-yhteismitallisia vaatimuksia yhteisen nimittäjän kuten ”vasemmistolaisuuden” kautta. Vaatimusten väliset ristiriidat eivät haittaa, kunnes ne aktivoituvat.
Yksille Neuvostoliitto-johtoinen internationalistinen imperialismi oli pienempi paha amerikkalaiselle kapitalistiselle imperialismille. Toisille toisenlainen reilumpi yhtenäinen Eurooppa oli mahdollinen eikä anti-kapitalismin symboliksi käy nyky-Venäjä.
Yksi tahtoo universumidemokratiaa, toiselle globaalia tasavertaisuutta on päätöksen teon läheisyys ja ylirajainen yhteistyö, kolmas vaatii radikaalia intersektionaalista ilmastotasa-arvoa.
Jos yhteistä nimittäjää ei löydy, on valintojen paikka.
Mai Kivelä
Poliitikko
Vasemmisto on moderni puolue, joka on saa tavoitteitaan läpi. Politiikkamme ytimessä on sosiaalisen oikeudenmukaisuuden ja ekologisen kestävyyden yhdistäminen puolueista luotettavimmalla tavalla.
Tätä kuvastaa työmme reilun siirtymän eteen. Väitän, että olemme puolueista pisimmällä niin analyysin kuin konkretian tasolla siinä kuinka siirtymä toteutetaan. Konkreettinen esimerkki on kevään Teollisuuden reilu siirtymä -kiertue, jossa keskustelu siirtymästä vietiin teoreettiselta ylätasolta teollisuuden ja teknologian työntekijöiden ja yritysten luokse.
Toinen esimerkki linjamme päivittymisestä on syvempi ymmärrys ekologisen kestävyyskriisin kokonaisvaltaisuudesta ja toimista, joita tarvitaan luontokadon pysäyttämiseksi. Peräänkuulutamme luontosuhteen muuttamista ja esitämme kattavasti ratkaisuehdotuksia.
Turvallisuuspolitiikan kautta olemme joutuneet puolueena kypsyyskokeeseen ja tehtävämme on nyt näyttää, että tämä testi voi kehittää puoluetta.
Puolue on onnistunut uusiutumaan ja jäsenet ovat tyytyväisiä jäsendemokratiaan, kuten Vasemmistofoorumin tuore selvitys osoittaa. Kehittyvän järjestötoiminnan lisäksi olemme todistaneet kykymme kantaa hallitusvastuuta ja toimia rakentavasti saadessamme valtaa. Tämä kantaa pitkälle.
Kolme faktaa vasemmistoliitosta
8,2 % Vasemmistoliiton äänimäärä vuoden 2019 eduskuntavaaleissa.
7,9 % Vasemmistoliiton äänimäärä vuoden 2021 kuntavaaleissa.
8,0 % Vasemmistoliiton äänimäärä vuoden 2022 aluevaaleissa.