Kova hellejakso alkoi Kiinassa kesäkuun puolivälissä. Se ulottui maan keskiosan Sichuanista aina itärannikolle saakka ja jatkui viikko toisensa jälkeen. Useina päivinä lämpötilat nousivat yli vaarallisena pidetyn 39 asteen rajan. Elokuun puolivälissä hellejaksosta oli jo tullut pisin vuonna 1961 alkaneen mittaushistorian aikana.
Sateita on tullut 60 prosenttia vähemmän kuin tavallisena kesänä. Vähäsateisuus on kuivattanut jokia, järviä ja vesialtaita. Kuuma sää pahentaa tilannetta, koska se lisää veden haihtumista. Kiinan suurin järvi Poyang kutistui vain neljäsosaan loppukesän tavanomaisesta koostaan.
Elokuun 23. päivänä Kiinan maatalousministeriö antoi vakavan satovaroituksen. Huonon sadon seurauksena ruuan hinnat – erityisesti vihannesten ja hedelmien – ovat olleet nousussa.
Kuivuus on aiheuttanut metsäpaloja erityisesti Chongqingin alueella.
Pahimman kuivuusalueen läpi virtaa Kiinan valtaväylä, Aasian pisin ja maailman kolmanneksi pisin joki Jangtse. Jangtsen pinta putosi elokuussa puoleen normaalitasosta, ja Wuhanin lähellä sijaitsevalla mittausasemalla se painui matalimmaksi vuonna 1865 alkaneen mittaushistorian aikana.
Vaikutukset leviävät laajalle
Kuivuudella on paljon inhimillisiä ja taloudellisia vaikutuksia. Esimerkiksi Jangtse sivujokineen vaikuttaa 400 miljoonan ihmisen juomaveden saantiin.
Sichuanin 94 miljoonan asukkaan maakunta ja sen vieressä sijaitseva 29 miljoonan asukkaan Chongqingin maakunta ovat merkittäviä teollisuusalueita. Niiden sähköstä suurin osa saadaan vesivoimasta. Loppukesällä Sichuanin voimaloiden generaattorit tuottivat kuivuuden vuoksi vain puolet tavallisesta määrästä.
Vaikutukset tuntuvat Itä-Kiinassa asti, jossa ostetaan lännessä vesivoimalla tuotettua sähköä. Sähköä on jouduttu säännöstelemään aina itärannikon Shanghaissa ja Hangzhoussa asti. Sichuanin pääkaupungissa Chengdussa on katkaistu kaupunginosittain sähköjä asukkailta jopa kymmeneksi tunniksi päivässä.
Samaan aikaan kuluttajat olisivat tarvinneet tavallista enemmän sähköä ilmastoinnin takia.
Tehtaat ovat joutuneet rajoittamaan sähkönkäyttöä. Vaikutukset voivat olla globaaleja, sillä Sichuanissa toimii muun muassa Toyotan, Volkswagenin, Teslan, Intelin ja Applen tuotantolaitoksia, kemian teollisuutta sekä aurinkopaneelien tuotantoa.
Kuumuuden ja kuivuuden eli ilmastokriisin aiheuttama sähköpula on johtanut paradoksaalisesti siihen, että Kiina on lisännyt hiilivoiman käyttöä. Kiinan omissa kaivoksissa on louhittu hiiltä ennätystahtia, samoin tuonti Venäjältä on ollut huippuluvuissa.
Kiinan talouden ongelmia lisää se, että sen suuret joet ovat tärkeitä teollisuuden kuljetusväyliä. Nyt kuljetuksia on jouduttu siirtämään maanteille. Yhden laivalastin kuljettamiseen tarvitaan 500 rekkaa tai enemmänkin.
Kuivuus pahentunut ja pidentynyt
Kuivuuden aiheuttamat ongelmat ovat tulleet koronapandemian ja Ukrainan sodan aiheuttamien vaikeuksien jatkoksi.
Afrikan sarven alueella kuivuus on pahinta 40 vuoteen ja nälänhätä uhkaa 18 miljoonaa ihmistä.
Yhdysvalloissa kuivuudesta kärsi kesällä yli 40 prosenttia pinta-alasta. Parikymmentä viime vuotta ovat olleet entistä kuivempia erityisesti maan lounaisosissa.
YK:n kesällä julkaiseman raportin mukaan maapallon kuivuuskausien määrä ja pituus ovat lisääntyneet lähes kolmanneksella vuosituhannen alusta lähtien. Syynä on ilmaston lämpeneminen.
Riittämättömästä veden saannista kärsii 2,3 miljardia ihmistä. Vuoteen 2050 mennessä saattaa 5,7 miljardia ihmistä elää alueilla, joissa vedestä on puutetta vähintään kuukauden ajan vuodessa. Kuivuus ja muut ilmastoon liittyvät tekijät voivat ajaa 215 miljoonaa ihmistä pakolaisiksi.
Eurooppa: kuivinta 500 vuoteen
Myös suuressa osassa Eurooppaa on tänä kesänä kärsitty vakavasta kuivuudesta. EU:n kuivuustilannetta tarkkaileva virasto EDO ilmoitti elokuun lopulla, että kaksi kolmasosaa alueesta on erilaisten kuivuusvaroitusten piirissä.
Kuivuus on vaivannut erityisesti Keski- ja Etelä-Eurooppaa sekä Britanniaa. Vähiten siitä on kärsitty Pohjoismaissa ja Baltiassa sekä unioniin kuulumattomassa osassa Itä-Eurooppaa.
EDO arvioi, että tästä vuodesta on tulossa Euroopan kuivin 500 vuoteen. Jo keväällä oli kuivaa monissa maissa, ja tilanne paheni kesällä. Poikkeuksellisen kuivuuden on ennakoitu jatkuvan aina marraskuulle saakka.
Ilmastokriisistä kertoo se, että edellisestä ennätyskuivasta vuodesta ei ole kuin neljä vuotta.
Kuumuus on aiheuttanut tuhansia ennenaikaisia kuolemia. Kiinan tavoin kuivuus nousi Euroopassa uhkaamaan syksyn satonäkymiä. Suomessa eteläisen Euroopan tuotantovaikeudet näkynevät ruuan hinnoissa talvella.
Espanjaa kuivuus vaivaa usein, niin myös tänä vuonna. Erityisesti siitä kärsii eteläinen Andalusia, jossa intensiivinen maan- ja kasvihuoneviljely vaatii runsasta pohjavesien pumppaamista. Tämä taas aiheuttaa pohjaveden vähittäistä suolaantumista.
Mekongin suistossa, Vietnamin ”riisikulhossa”, kuivuus on ajanut mereltä suolaista vettä jopa 90 kilometrin päähän rannikosta. Suurin syy kuivuuteen on tutkimuksen mukaan yläjuoksulla Kiinassa sijaitsevat padot.
Kuivuus luo kuivuutta
Vedenpinta on laskenut poikkeuksellisen alhaalle monissa Euroopan suurissa joissa kuten Reinissä, Tonavassa, Possa ja Loiressa.
Pojoen ympäristö on Italian keskeistä viljelyaluetta. Pohjois-Italiassa kuivuus on ollut pahinta 70 vuoteen, ja Italiassa julistettiin hätätila kuivuuden vuoksi jo heinäkuussa.
Reinin merkitys on kulkuväylänä Kiinan Jangtsen tavoin valtava. Elokuussa Reinin pinta oli laskenut niin alas, että kaikki alukset eivät pystyneet kulkemaan siinä edes tyhjinä.
Rein on esimerkki siitä, miten kuivuus luo kuivuutta. Kölnin yliopiston professori Jost Borcherding kertoi Helsingin Sanomien jutussa, että kuluneen kesän tilanne on seurausta monesta kuivasta vuodesta. Kun pohjavedet ovat jo pitkään olleet matalalla, eivät ne enää tuo omaa lisäänsä jokeen.
Kun maa on ollut pitkään kuivaa, ei sateista välttämättä ole apua. Tasainen pitkäaikainen sade olisi hyödyksi, mutta rankkasateet vain haitaksi. Kuivaksi kovettunut maa ei pysty imemään saderyöppyjä, vaan niistä seuraa pahimmillaan tuhoisia tulvia. Näin kävi juuri Reinin sivujoilla viime vuonna, jolloin 180 ihmistä kuoli ja lähes 800 loukkaantui.
Ylen jutussa kerrottiin elokuussa, miten kuivuus sekoittaa koko Euroopan taloutta. Sähkön, ruuan ja tavarankuljetusten hinnat nousevat entisestään, rehusta tulee pulaa, ja kuivuus kiihdyttää inflaatiota.
Italiassa ja Norjassa voimaloiden vesivarannot ovat olleet poikkeuksellisen pieniä. Ranskassa jouduttiin ajamaan alas ydinvoimaloita, koska jäähdytysvettä ei ollut tarpeeksi.
Kuljetusten hinta on paikoin viisinkertaistunut. Jokikuljetuksia on vaikea siirtää maalle, sillä rekkoja ei ole tarpeeksi ja Saksassa rautatiet ovat ruuhkaisia.
Metsäpalojen määrä kasvaa
Euroopan metsäpalojen määrä ylitti jo elokuussa aikaisemman vuosiennätyksen, joka sekin oli varsin tuore, vuodelta 2017. Vertailukelpoisia tilastoja on pidetty vuodesta 2006.
Metsäpaloja seuraava EU:n virasto EFFIS arvioi, että elokuun loppuun mennessä oli metsää palanut yli 8 000 neliökilometriä.
Global Forest Watchin julkaiseman tutkimuksen mukaan tulipalot tuhoavat eniten pohjoisen havumetsävyöhykkeen metsiä, 70 prosenttia koko maailman määrästä. Kymmenen vuoden aikana Venäjällä on tuhoutunut Ranskan kokoinen alue metsää ja Kanadassa puolet siitä.
Havumetsävyöhyke on lämmennyt ja kuivunut nopeasti. Helleaaltoja on iskenyt niin Kanadaan kuin Siperiaankin.
EFFIS varoittaa, että havumetsät voivat muuttua hiilinieluista hiilen päästäjiksi. Tästä vaarasta on ehkä puhuttu vähemmän kuin tropiikin metsäkadosta. Tropiikissa metsäpalot ovat suurelta osin ihmisen aiheuttamia, mutta havumetsissä luonnon osuus on suurempi.
Kaikkiaan metsäpalojen määrä on maailmassa lisääntynyt. Metsää tuhoutuu vuosittain Belgian kokoinen ala enemmän kuin kymmenen vuotta sitten.
Australian valtavat maastopalot alkuvuonna 2020 aiheuttivat tutkijat yllättäneen ilmiön. Korkealle noussut savu nosti stratosfääriin partikkeleita, joita aurinko lämmitti. Stratosfäärin lämpötila nousi 0,7 asteella, ja oli korkein sitten Pinatubon purkauksen aiheuttaman lämpenemisen vuonna 1991.
Australian yllä stratosfääri lämpeni jopa 3 asteella. Australian maastopalojen epäillään myös laajentaneen otsoniaukkoa Antarktiksen yläpuolella.
Vuoristojäätiköt sulavat
Ilmaston lämpeneminen sulattaa vuoristojen jäätiköitä kiihtyvään tahtiin, mikä aiheuttaa paikallisia tulvia.
Pakistanin kesän mittaan yltyneen tulvakatastrofin välittömänä syynä olivat rankat monsuunisateet. Siemen kylvettiin kuitenkin jo keväällä. Pakistanissa oli huhtikuussa ennätyshelteet. Ne saivat vuoristojen joet tulvimaan ja luonnon muodostamat esteet murtumaan.
Pitemmällä aikavälillä vuoristojäätiköiden sulaminen aiheuttaa kuivuutta. Kun jäätiköt ovat kerran sulaneet, ne eivät hevin uusiudu. Sulamisvedet eivät enää riitä keväisin kastelemaan maata.
Ilmaston lämpenemisen lisäksi jäätiköitä sulattaa puun, öljyn, kivihiilen ja kaasun polttamisesta syntyvä musta hiili, joka lumella ja jäällä vähentää lämmön heijastumista takaisin avaruuteen.
Erityisessä vaarassa on Afganistanista Kiinaan ulottuva Aasian suuri vuoristoalue, joka käsittää Himalajan, Karakorumin ja Hindukushin. Alueella sijaitsevat 55 000 jäätikköä ovat maapallon suurin makean veden varasto napajäätiköiden jälkeen.
Vuorilta saa alkunsa kymmenen Aasian suurinta jokea, joiden vaikutuspiirissä asuu kaksi miljardia ihmistä. Jokiin kuuluvat Ganges, Indus, Brahmaputra, Mekong ja Jangtse.
Himalajalla lämpötila nousee kaksi kertaa nopeammin kuin maailman keskiarvo. Jos ilmaston lämpenemistä ei saada pysäytettyä 1,5 asteeseen, puolet tai jopa kaksi kolmasosaa alueen jäätiköistä häviää vuosisadan loppuun mennessä.
Jäätiköiden sulaminen voi tehdä turhiksi Aasian suuret satsaukset vesivoimaan, kun patoaltaisiin ei riitä enää vettä.
Monet Keski-Euroopan suurista joista saavat alkunsa Alpeilta. Myös Alpeilla ilmasto lämpenee kaksi kertaa keskiarvoa nopeammin. Siten Reinin ja muiden jokien kuivuus on vain pahentumassa tulevina vuosina.
Vaarallisen kuuma sää yleistyy
Harvardin ja Washingtonin yliopistoissa tehdyn tutkimuksen mukaan vaarallisen kuumia säitä esiintyy vuosisadan loppuun mennessä vähintään kolme kertaa niin usein kuin nyt.
Vaikka ilmaston lämpeneminen saataisiin rajattua 2 asteeseen, nyt poikkeuksellisen kuumalta tuntunut kesä on tavanomainen jo vuoteen 2035 mennessä.
Lämpöindeksi (lämpötilan ja kosteuden yhteisvaikutus) kasvaa eniten keskileveysasteilla, 3–10-kertaiseksi. Näillä 30 ja 60 leveysasteen välisillä alueilla sijaitsee pohjoisella pallonpuoliskolla suurin osa runsasväkisistä Euroopasta, Pohjois-Amerikasta ja Kiinasta.
Lähempänä päiväntasaajaa lämpöindeksin arvioidaan kasvavan vähemmän, 50–100 prosenttia. Mutta koska niissä lähtötaso on korkeampi kuin keskileveysasteilla, niihin voi syntyä elinkelvottomia alueita.
uutiskirje 
